tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post5235176818250055340..comments2016-10-30T14:01:39.175+02:00Comments on Visokki's Blog: Elämä on outoa, vai olenko se vain minä?Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-53634977608400514122016-10-30T14:01:39.175+02:002016-10-30T14:01:39.175+02:00Klaanon on ainakin helppo syy mitä osoittaa.
Eik...Klaanon on ainakin helppo syy mitä osoittaa. <br /><br />Eikä edes välttämättä vain siksi että ihmiset välillä kerääntyy puhumaan siitä, vaan koska se on tuntuu olevan niin suuri osa *kaikkea* mitä Klaanissa enää tapahtuu.<br /><br />Minä yritän aina välillä edes leikkiä olevani kiinnostunut Klaanon-keskusteluista, mutta en minä siitä huolimatta koe yhtään olevani osa sitä klaanon-yhteisöä, joksi Klaani on tuntuu olevan muuttumassa yhä enemmän.<br /><br />Tietty on myös se, kuinka paljon tälle koko ongelmalle haluaa antaa painoa. Pohjimmiltaan Klaani on vain kaveripiiri, ja jos siitä ajautuu kauemmaksi, ei se itsessään ole paha asia. On kuitenkin aina mahdollista säätää omaa osallistumistaan sellaiseksi mikä tuntuu hyvältä.<br /><br />Voi olla että oikea ongelma on enemmän sitä ettei ole ikään kuin korviketta klaanistelun vähentymiselle. Ja sille taas ei ole oikein muuta ratkaisua kuin innostua jostain uudesta. Ja sehän on aina niin helppoa :/<br /><br />Emt.Nennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-23498803695307160052016-10-28T13:53:30.920+03:002016-10-28T13:53:30.920+03:00Ai jollakulla muullakin on tällaisia tuntemuksia! ...Ai jollakulla muullakin on tällaisia tuntemuksia! Miten kauan sinulla on ollut ulkopuolisuuden tunnetta? Itselläni se on alkanut kehittymään varmaan UV-miitistä 2015 alkaen, mutta nyt viime kesäisessä miitissä jotenkin realisoitui minulle lopullisesti. Luulisin syyn olevan itselläni Klaanon, josta olen tippunut kärryiltä ja joka ei oikestaan enää kiinnosta tarpeeksi. Muilla on joku juttu keskeisesti, josta ovat perillä, mutta minä en/eikä minua kiinnosta. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita on vähän. Kelle tahansa tulisi varmaan ulkopuolinen olo moisesta. Viime möggimiitissä oli niin paljon Klaanon-juonittelua, että se on ehkä se juttu, mikä minua ahdistaa. Pari tyyppiä menee juonimaan ulos tms. ja jättää kaikki muut ulkopuolelle. Siitä tulee jotenkin paha olo, koska minä en kuulu ikinä siihen porukkaan, jonka kanssa mennään juonimaan (ei sillä että haluaisin, koska ei kiinnosta). Kuulostanpa taas ristiriitaiselta ja kamalalta.<br /><br />Pitäisi olla jotain suuria intohimon kohteita, kuten juuri hrrastuksia, mutta kun ei innostu mistään tarpeeksi (eikä myöskään ole aikaa).<br /><br />Kiitoksia, kyl mie yritän pärjätä kaikesta huolimatta :3Vizuhttps://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-67786481689318206382016-10-28T00:04:05.974+03:002016-10-28T00:04:05.974+03:00Minä olen sanonut tätä samaa kun puhelit samansuun...Minä olen sanonut tätä samaa kun puhelit samansuuntaisia juttuja joskus aiemmin, mutta tämä on jotenkin niin samaistuttavaa!<br /><br />Varsinkin nuo parisuhdekuplaantumiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät jutut. Opiskelu/työelämässä tietty ollaan erilaisissa vaiheissa.<br /><br />Klaanilaiset on minulle opiskelututtujen (ja poikaystäven) lisäksi tärkein sosiaalisuusporukka, ja silti minä taas miitissä vajosin tajuttomaan ulkopuolisuusahdistukseen? Ja juuri se että minäkin pidän näistä ihmisistä. Kamalan hankalaa miettiä mistä se tulee.<br /><br />Luultavasti se järkevä ajatus olisi etsiä jotain oikeaa harrastusmaista juttua, mutta kun eihän sellaiseen ole aikaa...<br /><br />Mutta kuitenkin. Jaksamista ja onnea graduun! Kyl sie pärjäät :3Nennoreply@blogger.com