tag:blogger.com,1999:blog-3656562036515119652024-03-13T17:04:57.075+02:00Visokki's BlogBio-Clan is awesome!Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.comBlogger47125tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-52351768182500553402016-10-27T22:24:00.004+03:002016-10-27T22:24:42.761+03:00Elämä on outoa, vai olenko se vain minä?Jopas elämässäni on tapahtunut taas paljon asioita! Sitä ei itse tajuakaan kuin vasta sitten, kun katsoo, että hups, onpa viimeisistä blogipäivityksistä aikaa. Nyt päädyin kuitenkin sopivassa mielentilassa kirjoittelemaan tänne.<br />
<br />
Sain jättimäisestä kirjatentistä (jonka tein viime joulukuussa) vitosen! Kyllä olin silloin ylpeä. Nopeasti se ylpeyskin tuppaa unohtumaan seuraavien asioiden äärellä. Sain kandini valmiiksi helmikuussa ja valmistuin psykologian kandidaatiksi. Sitäkään en kyllä kauheasti jäänyt ihmettelemään, kun keskellä lukuvuotta piti painaa opiskeluja eteenpäin. Keväällä muutimme myös poikaystäväni kanssa yhteen, kun saimme Hoasilta yhteisen kämpän. Puoli vuotta ollaan nyt asusteltu yhdessä ja ihanaa on ollut! Elämä muuttui niin paljon helpommaksi, kun ei tarvinnut ravata enää kahden kämpän ja kaupungin väliä.<br />
<br />
Lisäksi olin niin iloinen, kun sain ensimmäistä kertaa elämässäni virallisia KESÄTÖITÄ! Pääsin vuokratyöfirman kautta muuttofirmaan töihin muuttoapulaiseksi/hanttihommien tekijäksi. Ei kuulosta kummoiselta, mutta työtä sekin on. Ja minä olen jopa ihan pitänyt työstäni, vaikka se on välillä fyysisesti aika raskasta. 14 tunnin työpäivän kävelyn jälkeen jalat ovat olleet aika kuolleet (onneksi noin pitkiä päiviä ei ole kovin usein). Lisäksi sain jatkaa töissä kesän jälkeenkin ja olen nyt siis opiskelujen ohella töissä. Parasta tässä on se, että saan päättää täysin itse, mitkä päivät teen töitä. Sopii siis mainiosti opiskeluni kanssa. Ja varsinkin nyt, kun minulla on luentoja vain yhtenä päivänä viikossa, muut ajat kirjoitan gradua ja käyn töissä.<br />
<br />
Gradu. Se hirviö. Olen vihdoinkin aloittanut taltuttamaan sitä. Löysin ohjaajan ja aiheen keväällä. Kesällä luin jo hieman artikkeleita, mutta nyt syksyllä vasta olen oikeasti alkanut kirjoittamaan gradua. Tutkin sitä, miten persoonallisuus vaikuttaa parisuhdetyytyväisyyteen. Aiheeni on siis mielenkiintoinen, mutta gradu on minulle kirjoitusprojektina henkilökohtaisesti todella iso haaste. Kandin kirjoittaminen kävi aika helposti, koska se oli jotenkin niin lyhyt (tosin oli siinäkin haasteensa). Gradu on niin paljon isompi ja monimutkaisempi. Minulle jo se, että saan ymmärrettyä artikkelit ja niissä tutkittujen muuttujien yhteydet, on iso työ ja vaatii paljon keskittymistä. Lukihäiriöni varmasti vaikuttaa asiaan, koska joskus tekstin hienosyinen ymmärtäminen ja keskittyminen (erityisesti artikkelien englannin kieleen). Lisäksi kirjoittaminen on ollut aina heikkouteni enkä oikein pidä siitä. Joten jos joskus valmistun muutaman vuoden päästä, niin hattua saan kyllä itselleni nostaa. :D<br />
<br />
Kesällä aloin pohtia elämääni laajemmin ja nyt olen miettinyt asioita niin paljon, että olen jonkinlaisessa kriisissä. Varmaan liittyy myös tähän gradun tekemiseen ja mahdolliseen valmistumiseeni lähitulevaisuudessa (toivottavasti kesällä 2018). Enhän minä vielä voi olla valmis, enhän minä osaa mitään?! Mikä on minun ammatti-identtini? Psykologilla on niin iso vastuu asiakkaistaan, että apua! Miten voin toimia näin vaativassa ammatissa? Mitä teen sitten, kun olen työelämässä ja minulle jää niin paljon vapaa-aikaa, kun ei tarvitse opiskella enää kaiket päivät? Mitä vapaa-ajalla tehdään? Enhän minä edes osaa harrastaa kauheasti mitään. Roikun liikaa poikaystävässäni ja minun pitäisi keksiä enemmän jotain itsenäistä tekemistä. Tajuan olleeni monta vuotta parisuhdekuplassa, ja nyt olen vihdoinkin alkanut heräämään, että hei, ehkä sitä voisi ylläpitää enemmän muitakin sosiaalisia suhteita. Sitten päästään asiaan, että onko minulla ystäviä? Helsingissä niitä on vain muutama. Tunnen yksinäisyyttä. Gradun tekeminen on yksinäistä puuhaa ja yksinäisyyden tuntemukset vain korostuvat entisestään. Noh, töistä saan sentään sosiaalisia kontakteja.<br />
<br />
Miksen tunne klaanilaisten seurassa enää niin paljon iloa kuin ennen? Kuulunko minä enää kaveriporukkaani? Tuntuu välillä, että olen vain niin "outsider" klaanilaisten keskellä. Mikä minussa on muuttunut? Olenko tylsä ihminen? Enkö osaa kiinnostua muiden jutuista? Minulla on ikävä vanhoja fiiliksiä. Sain miiteistä valtavasti ennen energiaa, nyt vain alan pohtimaan itseäni. Vähän sama juttu kuin soittamisessa. Nykyään soittaminen tuntuu lähinnä kankealta eikä siitä saa samanlaista mielihyvää kuin joskus aikoinaan, koska taito on unohtunut.<br />
<br />
Mutta joo. Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, mikä minua vaivaa. Varmaan kaikki tuo yllämainittu. Tuntee olonsa vain vähän syylliseksi, kun päällisin puolin kaikki asiat tuntuvat olevan hyvin, mutta silti sisälläni joku ahdistaa kovin. Mikä se on? Ehkä aikuistuminen ja elämänkriisi, ehkä jotain muuta. Näe ja tiedä.<br />
<br />
Ja klaanilaisille tiedoksi, että olette minulle edelleen ihania ja rakkaista ihmisiä, vaikka välillä ulkopuolisuuden tunnetta koenkin seurassanne (ja välillä en!).Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-59610284265091474402015-12-28T00:04:00.003+02:002015-12-28T00:06:42.320+02:00Masennuslääkkeet<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>EN-US</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="false"
DefSemiHidden="false" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="371">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="header"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footer"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of figures"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope return"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="line number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="page number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of authorities"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="macro"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="toa heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Closing"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Message Header"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Salutation"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Date"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Note Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Block Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Hyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="FollowedHyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Document Map"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Plain Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="E-mail Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Top of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Bottom of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal (Web)"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Acronym"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Cite"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Code"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Definition"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Keyboard"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Preformatted"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Sample"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Typewriter"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Variable"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Table"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation subject"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="No List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Contemporary"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Elegant"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Professional"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Balloon Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Theme"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" QFormat="true"
Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" QFormat="true"
Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" QFormat="true"
Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" QFormat="true"
Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" QFormat="true"
Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" QFormat="true"
Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="41" Name="Plain Table 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="42" Name="Plain Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="43" Name="Plain Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="44" Name="Plain Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="45" Name="Plain Table 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="40" Name="Grid Table Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="Grid Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="Grid Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="Grid Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="List Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="List Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="List Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 6"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-ansi-language:EN-US;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->Ki<span lang="EN-US">innostuin alkukesästä 2014
masennuslääkkeiden todellisista vaikutuksista Aku Kopakkalan saaman
mediahuomion myötä. Silloin Kopakkala erotettiin työpaikastaan, koska hän oli
kritisoinut masennuslääkkeitä Ylen MOT-ohjelmassa. Viime kesänä luin kirjat
"Masennus - suuri serotoniinihuijaus" sekä "Tappavat lääkkeet ja
järjestäytynyt rikollisuus – Näin lääketeollisuus on turmellut
terveydenhoidon". Keräsin tähän blogipostaukseen tärkeimpiä oppimiani
asioita näistä kirjoista sekä Kirshin marraskuiselta luennolta.</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br />
Ensin muutamia yleisiä pointteja: </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- 90 % kliinisistä potilaista ei hyödy
masennuslääkkeistä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Masennuslääkkeet lisäävät masennuksen
uusimisriskiä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Masennus- ja ADHD-lääkkeet ovat
huumausaineiden kaltaisia ja sen takia niitä pitäisi määrätä mahdollisimmin
vähän! </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"> - ADHD-lääkkeet ja
masennuslääkkeet voivat aiheuttaa kaksisuuntaisen
mielialahäiriön kymmenelle prosentille lapsista.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Psykiatria on muuttanut akuutit
häiriöt kroonisiksi ja medikalisoinut normaaliuden.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Psyykenlääkkeiden massiivinen käyttö on
vaarallista.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Masennuslääkkeiden käyttöä perustellaan
usein ”aivojen kemiallisella epätasapainolla”, mikä ei pidä paikkaansa:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US"> ”Psyykenlääkkeet eivät korjaa
kemiallista epätasapainoa, vaan aiheuttavat sen, minkä vuoksi lääkehoitoa on
niin vaikea lopettaa. Jos näitä lääkkeitä käyttää pidempään kuin muutaman
viikon, ne synnyttävät taudin, joka niiden oli tarkoitus parantaa. Käyttämämme
lääkkeet ovat tehneet skitsofreniasta, ADHD:sta ja masennuksesta
kroonisia häiriöitä, vaikka ne olivatkin ennen usein itsestään parantuvia
sairauksia.”</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">-Peter C. Gøtzche</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Ihmiset voivat paremmin maissa, joissa
psyykenlääkkeitä käytetään vähän. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Kun psyykenlääkkeitä yritetään
lopettaa, saadaan usein paljon haitallisia oireita. Psykiatrit tulkitsevat nämä
oireet niin, että potilaat tarvitsevat lääkettä ja heidän täytyy jatkaa
lääkkeen syömistä, koska ovat edelleen sairaita. Todellisuudessa
potilaat ovat tulleet lääkkeestä riippuvaiseksi ja oireet ovat vieroitusoireita. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Potilaat, jotka tarvitsevat
psyykenlääkkeitä, tarvitsevat niitä vain lyhyen aikaa tai ajoittain. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Kaikki psyykenlääkkeet voivat
aiheuttaa aivovaurioita ja pysyviä persoonallisuusmuutoksia
(esim. tunne-elämän latistuminen). </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa liikenneonnettomuuksia, väkivaltaisuuksia ja
jopa murhia. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- SSRI:t (masennuslääkkeinä
käytettävät serotoniinin takaisinoton estäjät) voivat aiheuttavat seksuaalisia
häiriöitä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Ihmisten kannustaminen liikkumaan olisi
parempi vaihtoehto masennuksen hoitoon kuin SSRI-lääkkeiden käyttö.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- SSRI-lääkkeet aiheuttavat riippuvuutta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- SSRI-lääkkeet lisäävät
todennäköisesti itsemurhariskiä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Psykoosilääkkeitä pitäisi käyttää vain
painavasta syystä matalalla annoksella lyhytaikaisesti, koska ne ovat
vaarallisia ja aiheuttavat vakavia aivovaurioita.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Lääkärit eivät osaa määrätä
psyykelääkkeitä vastuullisesti. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Jollekin potilaille voi olla hyötyä
psyykenlääkkeistä, mutta lääketeollisuuden levittämä sanoma, että
psyykenlääkkeitä voi käyttää melkein mihin tahansa ongelmaan ja terveisiin
ihmisiin, on vastuutonta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">- Psyykenlääkkeiden saatavuudesta on
enemmän haittaa kuin hyötyä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Masennuslääketutkimuksia manipuloidaan,
pimitetään ja lääkkeiden haittavaikutuksia vähätellään (esim. koehenkilöitä
valikoidaan). Myöskin mahdolliset itsemurhat ja itsemurhayritykset salataan
kliinisissä kokeissa. Lääkkeitä tutkitaan usein sokkokokeilla, joissa toiselle
ryhmälle annetaan vaikuttavaa lääkettä ja toiselle ryhmälle placeboa
(vaikuttamatonta lääkeainetta). Oletuksena on, että ryhmät eivät tiedä, kumpaan
ryhmään kuuluvat. Kuitenkin sivuvaikutuksista voi päätellä, kumpaan ryhmään
kuuluu: masennuslääkkeiden sokkokokeet eivät siis useinkaan ole sokkoja.
Lääkärit eivät myöskään ole sokkoja tutkimuksissa. Masennuslääketutkimuksissa
on myös suuri julkaisuharha: positiiviset tulokset julkaistaan useammin kuin
negatiiviset tai nollatulokset. Masennuslääkkeen ja placebon ero on todettu
tutkimuksissa pieneksi, jolloin masennuslääkkeiden vaikuttavalla ainesosalla ei
ole vaikutusta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US">Lääketeollisuus pyörittää lääkäreitä rahan
avulla oman mielensä mukaan. Näin lääketeollisuus saa lääkärit määräämään omia
lääkkeitään. Valtaosa lääketutkimuksista on lääkeyhtiöiden rahoittamia, mikä
aiheuttaa sen, etteivät tutkimukset ole riippumattomia. Lääkeyhtiöt usein
vääristelevät tutkimustensa tuloksia, jos ne eivät ole heille itselleen
hyödyllisiä. Tulosten, tilastoanalyysien, koehenkilöiden, koeasetelmien ja
kirjoittajien vääristely sekä haittavaikutusten vähättely tai koko tutkimuksen
pimittäminen ovat yleistä toimintatapoja lääketeollisuuden rahoittamissa
tutkimuksissa. Usein maineikkaita tutkijoita väitetään tutkimusartikkelien
kirjoittajaksi, vaikka todellisuudessa ne ovat lääkeyhtiöiden palkkalistoilla
olevia haamukirjoittajia. Myöskään lääkevalvontavirastojen toiminta ei ole
riippumatonta. Lääkevalvontavirastojen on tarkoitus hyväksyä lääkkeitä
markkinoille, mutta näissä virastoissakin on lääkeyhtiöiden maksettuja miehiä
asiantuntijoina. Tällöin markkinoille päästettyihin lääkkeisiinkään ei voi luottaa,
koska nekin on voitu maksaa markkinoille tai valvontavirastoille on näytetty
vääristeltyjä tutkimuksia. Yliopistojen riippumattomat tutkijat eivät
myöskään välttämättä ole riippumattomia, vaikka heitä velvoittaa yliopiston
eettiset säännökset tutkimusten suhteen. Hekin voivat saada suuria
rahapalkkioita lääkefirmoilta näyttämällä yhtiön lääkettä myönteisessä valossa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br />
Tämän kaiken tiedon perusteella olen hyvin skeptinen masennuslääkkeiden
suhteen. En kuitenkaan kokonaan tyrmää masennuslääkkeitä, sillä joillekin
niistä voi olla apua (esimerkiksi vakavasti masentuneille). Terveydenhuollon ei
kuitenkaan pitäisi toimia niin, että lääkkeet ovat ensisijainen masennuksen
hoitokeino. Resurssien puute usein myös estää psykososiaalisten hoitojen
saamista lääkehoidon vaihtoehdoksi tai ennen lääkehoitoa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">Lähteet:</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">Irving Kirshin luento
Psykologiliiton järjestämässä seminaarissa ”Mitä tehdä masennukselle ja sen
hoidolle?” 4.11.2015</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">Masennus - suuri serotoniinihuijaus (Aku
Kopakkala, 2015)</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="EN-US">Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt
rikollisuus – Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon (Peter
C. Gøtzsche, 2014) </span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-67722842347603081742015-10-14T12:44:00.000+03:002015-10-24T16:32:43.451+03:00Hyvä olo tavoittelemisen arvoisena asianaHuh huh. Olin jo melkein unohtanut, että minulla oli blogi! Kesä hujahti näemmä jonnekin jo. Ensin yritin vähän lomailla kotona, mutta rakkaastaan erossa oleminen kolme viikkoa oli kamalaa, sitten kirjoittelin kandia hiljalleen heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Sitten kandi meni ohjaajan kommentoitavaksi ja jumitti kuukauden siellä. Nyt pitäisi vielä vähän kirjoitella kandia ja järjestellä sisältöjä uuteen uskoon ja lukea muutama uusi artikkeli. Eli en ole vielä valmistunut kandidaatiksi, mutta jos sitä nyt parin viikon aikana saisi tuon kandin viimeisteltyä, niin ehkä sitä kohta. :D<br />
<br />
Minulla on ollut suunnitelmissa kirjoittaa blogiposti masennuslääkkeiden kritiikistä, sillä olen lukenut kesän aikana pari kirjaa aiheesta (Aku Kopakkalan "Masennus" ja Peter C. Gøtzschen "Tappavat lääkkeet ja järjestäytyny rikollisuus"), mutta 4.11. on aiheesta vielä seminaari, johon olen menossa, joten kirjoittelen sen vasta sen jälkeen :) Nyt kuitenkin maisteriopintoni ovat jo täydessä vauhdissa. Olen ottanut tänä syksynä aika paljon vapaavalintaisia opintoja, koska suorittamaton ammattikäytäntö 1b-kurssi jumittaa kaikkia myöhempiä ammattikäytännön kurssejani. Nyt olen alkanut lukemaan yhteen 10 opintopisteen kirjatenttiin (taas, pakollinen näemmä maisteriopinnoissa) ja otin kokeeksi sosiaalipsykologian johdantokurssin (en kyllä jatka ainetta, osoittautui vähän pettymykseksi ja paljon tuttua asiaa). Lisäksi minulla on ollut käytännön teologian kurssi nimeltä "Hyvä elämä", jonka on pitänyt kuuluisuus Frank Martela, sekä psykologian ainejärjestön järjestämä kaksipäiväinen seksuaalisuusseminaari.<br />
<br />
Kirjottelin tässä juuri seksuaalisuusseminaarin oppimispäiväkirjaa, kun tuli tarve kirjoitella blogiposti. :D Seminaarin aiheiden lisäksi olen miettinyt "Hyvä elämä" -kurssin aihepiirejä paljon. Voisi sanoa, että alkusyksy on ollut oman elämän tarkastelemista onnellisuus-näkökulmasta. Martelan kurssilla puhuimme siitä, miten onnellisuus ja hyvä elämä saavutetaan. Käteeni jäänyt vastaus oli se, että onni ei löydy ainakaan onnellisuutta tavoittelemalla. Mielestäni onnellisuuden voi saavuttaa itsensä toteuttamisella. Tekee elämässään niitä asioita, joita tykkää tehdä ja välittää samalla läheisistään. Muiden painostuksesta tai vanhempien toiveista ei pidä välittää, vaan tekee elämässä asioita, joita ITSE tykkää ja haluaa tehdä. Seksuaalisuusseminaarista opin, miten tärkeä osa seksuaalisuus on ihmisen elämää. Siksi psykologin on tärkeä tiedostaa aihepiirin tärkeys jokaiselle ihmiselle, jotta asiat osataan ottaa puheeksi asiakastyössä tarpeen vaatiessa.<br />
<br />
Näiden pointtien kautta aloin miettiä omaa elämääni. Mikä elämässäni on hyvin ja onnellisesti ja miten saisin elämästäni vielä paremman? En suoranaisesti ole lähtenyt tavoittelemaan onnellisuutta, vaan hyvää oloa. Miten tuntisin oloni vielä paremmaksi? Olen yrittänyt lisätä liikuntaa, sillä minulla on ollut koko tämän vuoden morkkis siitä, etten ole kerinnyt liikkumaan. Aikaisemmin olen harrastanut liikuntaa vain harvakseltaan, mutta nyt on tullut tarve parantaa elämänlaatua kuntoa kohottamalla. Jos ei ole koskaan aikaisemmin elämässään harrastanut säännöllisesti liikuntaa, se on yllättävän vaikeaa saada rutiiniksi. Kesällä lenkkeilin jo jonkin verran, mutta välillä se unohtui. Kun opiskelu alkoi syyskuussa, en kerinnyt taas lenkkeilemään ollenkaan. Viime viikolla yritin aloittaa taas lenkkeilyn uudestaan, joten jospa se tästä. Yritän vähentää opiskelustressiäni ja paineita eikä opiskelu ole tekosyy jättää liikuntaa väliin, sillä sen avulla pystyy myös opiskelemaan paremmin ja keskittymiskykyni on parempi.<br />
<br />
Toinen keskeinen asia elämässäni, jonka haluaisin muuttaa, on musiikin soittaminen. Turussa vielä soitin bändissä, mutta kun opiskeluni Helsingissä alkoivat, olin taas niin opiskeluissa kiinni, että ei minulla ollut moiseen enää aikaa. Toisena opiskelusyksynäni Helsingissä yritin löytää uutta bändiä, mutta ei siitäkään tullut mitään. Lisäksi soittokuntoni oli todella ruosteessa. Nyt en ole juurikaan soittanut yli kolmeen vuoteen ja se ruostuu edelleen ja harrastus on entistä vaikeampi aloittaa uudelleen. Ongelma on lisäksi se, että kosketinsoittimeni eivät koskaan ole päätyneet vielä Helsinkiin asti ja bassokin on veljelläni tällä hetkellä. Eli ne pitäisi ensin saada raahattua tänne, jotta voisin harrastuksen taas aloittaa. Silloin, kun soitin, minulla oli niin palava halu siihen, että siitä on ihania muistoja. Elämässäni on musiikillinen reikä tällä hetkellä. Olen kyllä käynyt paljon keikoilla, mutta aina siellä tulee sellainen kaipuu, että minäkin haluan taas soittaa bändissä. Musiikin kuuntelu ei ole sama asia, soittamisesta saa niin paljon enemmän. Ruosteen läpi pitäisi päästä ja harjoitella perussoittotaito taas takaisin, jotta harrastus olisi taas ihanan nautittavaa. Kun saan liikunnan rutiinikseni, alan miettiä, miten saisin soittimeni raahattua Helsinkiin ja järjestämään vanhalle harrastukselleni taas aikaa. :)<br />
<br />
Elämässäni on myös asioita, joita ei tarvitse muuttaa ja ne ovat aivan ihanasti. Rakkaus. Rakastan poikaystävääni niin paljon, ettei siinä ole mitään järkeä (nyt kuulostaa aika teiniltä :P). En osaa pukea asiaa sanoiksi. Vielä pelottavampaa on kuitenkin se, että usein tuntuu, että hän rakastaa minua vielä enemmän (jos asian vertailu on ylipäätänsä mahdollista). Rakkauden mittasuhteita ei voi vain käsittää. Miten minulla on käynyt niin hyvä tuuri, että olen saanut näin ihanan ihmisen vierelleni? Osittain aloin miettimään tätä <a href="http://elaparemmin.fi/blogi/kuinka-olla-stressaamatta-kun-parisuhdetta-ei-loydy/" target="_blank">erään blogipostin</a> tiimoilta, sillä joskus aikaisemmin mietin, että mitä jos en löydäkään koskaan parisuhdetta? Välillä stressasin asiaa enemmän, välillä vähemmän, mutta se korreloi selvästi mieleni hyvinvoinnin kanssa. Masentuneena stressaaminen ja ahdistuneisuus asiasta oli kaikista suurinta. Minun ei tarvinnut edes etsiä rakastani aktiivisesti, kun sitten se vain sattui eteeni saman kaveripiirin kautta ja kun tutustuin ihmiseen paremmin, tajusin, että olen aivan ihastunut. Miten maailma toimii? Miten kaksi ihmistä voi vain törmätä sattumalta ja sitten löytää niin täydellisen parisuhteen? Joka tapauksessa Elä Paremmin -blogin blogiteksi on aivan oikeassa: elä elämää, niin hyvä kumppani voi tulla vastaan. Näe vanhoja kavereita ja heidän kavereidensa kavereita, ajaudu kaveriporukoihin, tutustu uusiin ihmisiin... Se on mielestäni parisuhteen löytämisen salaisuus. Minä en koskaan voisi kuvitella meneväni minnekään seuranhakusivuille, koska ne ovat jotenkin niin teennäisiä (tosin hyvähän se on nyt sanoa, kun ei ole tarvetta toivottavasti koskaan). Kyllä ne oikeat ja ihanimmat ihmiset löytää aitojen elämän kohtaamisten kautta. <3
<br />
<center>
<br /><a href="http://www.goodlightscraps.com/love.php" title="beautiful love scraps graphics">Love Quotes Scraps<br /><img alt="Love scraps & quotes graphics" border="0" src="http://www.goodlightscraps.com/content/love-quotes/love-quotes-12.jpg" /></a><br />More <a href="http://www.goodlightscraps.com/">Orkut Scraps</a> </center>
<i>- Vizu
</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-45704947713071052322015-05-30T00:29:00.000+03:002015-05-30T00:36:25.592+03:00Elämän ilotHah. Hassua. Tänään (eilen) alkoi loma. Mikä se sellainen on? Viimeksi olen ollut lomalla varmaan viime kesänä! Mutta joo, tuntuu jotenkin kevyeltä. Voi vain fiilistella musiikkia ilman, että takaraivossa on tunne, että tuo pitäisi lukea ja tutkimusraporttia pitäisi kirjoittaa... Osaanko minä enää lomailla?<br />
<br />
<br />
Minulla oli kyllä ihan järjetön stressimäärä tänä lukuvuonna. Stressasin järjettömän paljon sitä minun 10 opintopisteen kehityspsykologian tenttiä, mutta lopulta sain siitä NELOSEN!!! Mahtava fiilis kieltämättä. Käsitekarttojen tekeminen tentissä näemmä auttoi. Ehkä minusta tulee vielä psykologi! Ruotsikin pitäisi olla selätetty ja psykologian kandidaatin tutkintoni on kandidaatin tutkielmaa vaille valmis! Minä, psykologian kandidaatti. Kuulostaapas hyvältä. Minähän valmistun kohta jo maisteriksikin ja pääsen työelämään, jee jee!<br />
<br />
Tämän lukukauden taakkaa rasitti myös huomattavasti havaintopsykologian harjoitustyö, joka tehtiin ryhmätyönä. Aika rankkaa se välillä oli, mutta lopulta siitäkin tipahti 9 opintopistettä ja vielä arvosanalla viisi. Nyt ei voi olla kyllä kuin ylpeä itsestään. Ja reilut kaksi vuotta sitten tuntui siltä, etten minä ikinä valmistu miksikään.<br />
<br />
Nyt pitäisi oikeasti osata lomailla ennen kuin alan puurtamaan loppukesästä kandia ja sitten hyppään maisteriopintojen maailmaan. Toivottavasti tänä kesänä olisi yhtä lämmintä kuin vuosi sitten. Rakastin sitä. Ja voi kun atoopikon iho voi hyvin viime kesänä. Toivon, että tämä ihon kanssa pelleily voisi vihdoinkin helpottua kesäksi. Kesällä voin lenkkeillä, lukea, käydä paikoissa, olla vähän kotiseutuylpeä..! Ja viikon päästä Nightwishin keikka Joensuussa, jota on odotettu puoli vuotta <3 Nightwish ei voi koskaan pettää odotuksiani.<br />
<br />
Huomenna olen menossa serkun valmistujaisiin. Sekin on ihan kivaa, kun näkee sukulaisia ja perhettä. Olen oikeastaan nyt iloinen aika pienistä (ja myös isoista) asioista. Minulla on vuokrakämppä ihanalla alueella Helsingissä, rakas poikaystävä, opiskelen rakastamaani alaa kohti unelma-ammattia, ihana perhe, tarpeeksi rahaa... Lisäksi tein tänään kasvissosekeittoa, joka oli aika hyvää, vaikka itse sanonkin. Ensi viikolla olen menossa kotiin Joensuuhun käymään ja se on ihanaa! Lukiosta valmistuttua oli pakottava tarve päästä pois vanhoista maisemista, mutta nyt kun on asunut neljä (!!!) vuotta jossain muualla, osaa olla koko ajan enemmän kotiseutuylpeä. Voin mennä käymään Joensuussa ja todeta, että minä rakastan tätä kaupunkia. Täältä minä olen kotoisin. Ehkä loma onkin hyvä aloittaa kotoa, jossa voi rauhoittua, kun ei ole suurkaupunkia ympärillä.<br />
<br />
Hymyilen. Avicii soi taustalla. Itken onnesta. Elämä ei voisi olla parempaa. Juuri tämän tunteen takia haluan pyhittää koko elämäni ihmisten auttamiselle. Sille, että muutkin voisivat kokea jotain tällaista. Tiedättekö, mikä tekee minusta parhaan psykologin? Olen kokenut masennuksen pohjamudat sekä onnellisuuden huiput. Osaan eläytyä. Tiedän, miltä se tuntuu. Mutta silti en tule koskaan sanomaan traagista ja kliseistä lausetta "tiedän, miltä sinusta tuntuu". Koska tunteet ovat niin yksilöllisiä. Ei kukaan voi oikeasti tietää, miltä toisesta tuntuu, mutta jonnekin yksilöllisen tunteen lähelle voi toinenkin päästä. Sitä kutsutaan eläytymiseksi.<br />
<i><br /></i>
<i>- Vizu</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-53961429179257438812015-04-06T00:34:00.001+03:002015-04-06T00:34:35.353+03:00RakkausRakastan monia monia asioita. Musiikkia, psykologiaa, perhettä, ystäviä, kotiseutua... Yläasteella rakastin koskettimien soittamista niin, että viikon soittotunnit ja bänditreenit olivat aina viikon kohokohta. Ja se tunne, kun pääsi soittamaan oman bändin kanssa keikoille. Rakastin sitä.<br />
<br />
Tuolloin en vain tiennyt, että se rakkaus oli vielä todella pientä.<br />
<br />
Aloin seurustelemaan kaksi vuotta sitten ihanan Manuseni kanssa. Olin siihen aikaan niin sekaisin ihastuksesta, etten pystynyt keskittymään opiskeluun tai ylipäätänsä yhtään mihinkään, joten lopulta minun oli sanottava ihastumiseni ääneen. Silloin tuntui, että se oli ihaninta, mitä minulle oli koskaan tapahtunut. Olimme lähes 1000 kilometrin päässä toisistamme, mutta se ei sillä hetkellä minua haitannut. Silloin olin jo sitä mieltä, että olin rakastunut. Mutta ehei, rakastuin vasta täysillä, kun pääsimme asumaan samalle paikkakunnalle viime syksynä yli vuoden kaukosuhteen jälkeen. Toisaalta nyt tuntuu, että minähän rakastun vain koko ajan enemmän ja enemmän. Erossa oleminen tuntuu kamalalta ja yksin en osaa enää nukkua. Alkuhuumalle ei näy loppua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4WOW5dPZ9vz74lugDdke6dEfc-3NhljerqSgEDyvQ5ihUVxmkQkS4mcbj42hsXyMX449OqDzsu6qZvGtKNqG8Uuz93mvqtJYzZ_yjLYKiV6g6nMx00HCcmgEHbmx65PiKsDiWvEOMlzJH/s1600/WP_20141206_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4WOW5dPZ9vz74lugDdke6dEfc-3NhljerqSgEDyvQ5ihUVxmkQkS4mcbj42hsXyMX449OqDzsu6qZvGtKNqG8Uuz93mvqtJYzZ_yjLYKiV6g6nMx00HCcmgEHbmx65PiKsDiWvEOMlzJH/s1600/WP_20141206_001.jpg" height="185" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Olen löytänyt elämäni suurimman rakkauden, Manun.<br />
<br />
En vieläkään tajua, miten törmäsin tuohon maailman ihanimpaan ihmiseen Bio-Klaanin kautta. Mitä, jos en olisi koskaan liittynyt Bio-Klaaniin tai jos koko yhteisöä ei koskaan olisi ollut olemassa? En olisi löytänyt maailmani rakkainta ihmistä? Miten kamala ajatus.<br />
<br />
Mutta mikä on tämän postaukseni pointti? Se, että minä en tiedä, mitä rakkaus on. Tiedän vain sen, että tunnen vastustamatonta vetovoimaa yhtä tiettyä ihmistä kohtaan. En halua olla hetkeäkään hänestä erossa. Ihminen, jonka kanssa kaiken voi jakaa ja kokea. Ihminen, jonka kanssa on aina hauskaa. Tuntuu vähän niin kuin olisi löytänyt toisen puoliskon itsestään. Sitä ilman kyllä sinnittelee ja pärjää elämässään, mutta kun itse on kokonainen toista puoliskoa myöten, elämän tuntee onnelliseksi. Niin onnelliseksi, että tekisi mieli vain koko ajan hymyillä ja hihitellä sen ihanuudesta. Toisesta saa jotain voimaa, jolla saa tehtyä asioita, mihin ei yksin pysty!<br />
<br />
Miulla on vain maailman paras poikaystävä <3<br />
<br />
Eipä miulla muuta :3<br />
<br />
Rakastakaa toisianne, ihmiset.Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-16348912392116325562015-02-03T00:32:00.000+02:002015-02-03T00:37:36.532+02:00Kirotut kesätyötNääh. Kesätyöt. Jokavuotinen murheenkryyni. Tiedän, että minä olisin tarkka, sinnikäs ja työntäyteliäs työntekijä jollekin, mutta mitenkäs pirussa sen osoitat, jos työkokemus on lähes olematonta. Vieläkin on vähän paha maku suussa siitä, kun olin kaksi vuotta sitten puhelinmyyntihommissa ja siellä kustiin täysillä silmään. Lisäksi totesin, että haluan oikeasti tehdä jotain työtä jolla on merkitys enkä vain pelkkää ihmisten kiusaamista. Itkettää. Hatuttaa. Helsingin talvinen kelikin on koko ajan vain yhtä loskaa ja liukasta. 10 opintopisteen tentti tuskin menee taaskaan läpi. En saa tarpeeksi opintopisteitä ja Kela vetää tukeni takaisin. En saa kandin tutkintoa syksyyn mennessä. Pitäisi käydä lenkillä, mutta ei jaksa. Liikunta on olematonta ja kunto on huono. Minä en osaa enää muuta mielenkiintoista tehdä kuin opiskella (senkin mielenkiintoisuus vaihtelevaa) ja tuijottaa telkkaria. Kaikki vanhojen harrastuksieni taidot ovat unohtuneet: kungfu, basson soitto ja kiinan opiskelu... Ei minulla ole enää tarpeeksi motivaatiota opetella niitä enää takaisin. Loppujen lopuksihan minä en osaa enää mitään, kun tenteistäkään en koskaan saa vitosia eikä mikään enää kiinnosta...<br />
<br />
Valehtelisin, jos sanoisin, että tuo kaikki on totta. Onneksi. Mutta siinä on myös paljon totuutta. Usein masentunut puoleni haluaa tulla esiin ja lyödä minut maahan. Sille ei saa antaa sitä valtaa.<br />
<br />
Minä olen rakastettu. Minulla on 155 opintopistettä (kandin tutkintoon vaaditaan 180) ja minä valmistun kandiksi viimeistään kesän loppuun mennessä. Kaksi vuotta sitten en olisi ikinä uskonut valmistuvani mihinkään tutkintoon koskaan. Ymmärrän ja uskallan puhua englantia. Uskallan puhua ruotsia. Tulen oppimaan ruotsia tänä keväänä. Nightwishin keikka kesällä. Saan syödä halpaa ruokaa yliopistolla. Minulla on neljän kuukauden kesäloma, koska minulla ei ole töitä! Lisäksi sossu maksaa vuokrani kesäajalta, koska en tule saamaan kesätöitä (ja koska olen nostanut opintolainani).<br />
<br />
Juttu on, että Helsingin kaduilla on jäätävästi loskaa ja kuraa ja vettä ja kengät kastuu ja aaaarrgghh! Mutta se on vain yksi näkökulma. Suuntaa katseesi ylös sontaiselta kadulta. Nyt näet mahdollisesti lumihuippuisia rakennuksia ja Helsingin kauniin arkkitehtuurin. Tai jotain muuta. Se, mitä näet, on itsestäsi kiinni. Lisäksi, usein myös mieli ja keho piristyy, kun siirtää katseensa ylöspäin. Minä totesin näin yksi harmaa päivä. Että miten ihanaa on asua Helsingissä näiden kauniiden rakennusten keskellä ja ihmisvilinässä (vaikka se välillä ahdistaakin).<br />
<br />
Ihminen voi vaikuttaa siihen, miten näkee maailman. Onko se valoisa vai harmaa, puhdas vai loskaisa, iloinen vai ankea? Joten, kesätyöasiaan palatakseni. Minä vähät välitän kesätyöstä. Jos minua ei haluta töihin, niin se on yrityksen menetys, ei minun. Ja pitkä kesäloma on rakkaus ja nautinto yliopisto-opiskelijalle, joka sen täysin siemauksin on ansainnut!<br />
<br />
Älkää ankeuttako itsejänne, vaan nähkää maailma haluamallanne tavalla :3<br />
<br />
<i>P.S. Tämän tarkoitus ei ollut vähätellä kesätöitä. Välillä asioihin vain täytyy suhtautua huumorilla, jos niistä ei minun kohdallani meinaa mitään tulla.</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-38407315109947736972014-10-16T22:10:00.001+03:002014-10-23T18:33:43.582+03:00YliopistoelämäniHuh huh, että tämä syksy on mennyt vauhdilla. Johtuisikohan siitä, että kaiken sen ajan, jota en ole pyörinyt Manun kainalossa, olen opiskellut mahdollisimman intensiivisesti >:D Puheviestinnän kurssin tiimoilta pysähdyin vähän katsomaan yliopistouraani taaksepäin ja tajusin, miten paljon olen kehittynyt opiskelijana ja tulevana ammattilaisena näiden parin yliopistovuoteni aikana.<br />
<br />
Kirjoitin 2011 lukiosta ja menin Turkuun välivuodekseni lukemaan matematiikkaa yliopistoon. Kävin myös tilastotieteen perusopinnot ja pönkitin niillä pääsykoeosaamistani. Nyt tarkasteltuna Turkuvuoteni tuntuu vain ohikiitävältä, mutta merkitykselliseltä hetkeltä. Turussa kuitenkin itsenäistyin ja sain keskittyä täysillä lukemaan pääsykokeeseen.<br />
<br />
Kun pääsin opiskelemaan psykaa 2012, hautauduin opiskeluvaikeuksieni alle ensimmäisenä vuonna. Tentit eivät menneet läpi ja englanninkielisten kirjojen lukeminen ahdisti. Päätin kuitenkin rämpiä tästä lopulta masennukseksi muuttuneesta suosta ylös keväällä 2013. Jälkeenpäin ajateltuna nämä alun opiskeluvaikeudet kasvattivat minua suuresti - nyt olen jatkossa paljon vahvempi tällaisten kokemusten varalta. Vaikeuksien kautta voittoon, siis!<br />
<br />
Toinen opiskeluvuoteni oli täynnä opiskeluintoa. Opiskelin itseni kiinni tavoiteaikatauluun, josta olin viivästynyt ensimmäisenä vuonna. Olin onnellinen siitä, että olin selättänyt englanninkieliset kirjat ja löin englantia kunnolla turpaan käydessäni pakollisen englannin kurssin. Päätin myös tietoisesti opiskella ahkerasti toisena vuonna, jotta saisin kaukosuhteen ikävän pois mielestäni. Loppujen lopuksi sekin vuosi meni ohi aika humauksessa.<br />
<br />
Kolmas vuosi, kandivuosi lähti käyntiin. Tajuan, että lakin saamisestani on jo kolme vuotta. Kävin Australiassa viisi vuotta sitten. Koneeni on pysynyt kasassa viisi vuotta. Ajan juokseminen on hurjaa! Olen jo pitkään odottanut pääseväni kirjoittamaan kandia, mutta syksyn kurssipaljouden takia aloitan tekemään sitä vasta ensi keväänä. Nyt on kuitenkin niin paljon mielenkiintoisia opintoja (ammattikäytäntö!), ettei se haittaa. Tämän hetkinen unelmani on valmistua kandiksi ensi kevään loppuun mennessä. Olisihan se hurjan siistiä! Sen jälkeen pääsisi sitten jo vuoden päästä opiskelemaan maisterivaihetta! Wau. Mutta se liika innostus tulevasta.<br />
<br />
Pointtini oli, että olen kehittynyt hurjasti. Puheviestinnän kurssilla meidän piti pitää yksin esitelmä, joka kuvattiin. Tallenteen sai itselle ja sitä piti katsoa useasti. Huomasin, miten ammattilaiselta näytinkään selittäessäni innostuneena itsetunnosta. Se oli kaunis tunne. Vaikka itsensä katselu kameran kautta tuntuu ajatuksena kamalalta, se kuitenkin näytti opetustarkoituksensa minulle. Kameran edessä oleminen tuntui paljon pahemmalta miltä se loppujen lopuksi näytti kameran toiselta puolelta. Näytin nimittäin ammattilaiselta!<br />
<br />
Opiskelu sujuu lukihäiriöstäni huolimatta, elämässäni on ihania ihmisiä ja opiskeluaikani kohti ammattia vähenee koko ajan. I'm happy! :3<br />
<br />
Hmm. Blogini kaipaa selvästi enemmän kuvia jatkossa...<br />
<br />
<i>-Vizu</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-12343056028327646362014-09-09T18:23:00.000+03:002014-09-09T18:23:38.376+03:00Kandivuosi lähti käyntiin, jej!Nyt on kesälomat lomailtu ja tenttikirjojen eteen on palailtu jo hetken aikaa sitten. Syksyn ensimmäisen tenttinikin, ammattikäytännön, kerkisin jo eilen käydä tekemässä. Siihen oli mukava lukea, koska se oli ensimmäinen kurssi, jossa alettiin opiskella konkreettisemmin psykologin käytännön työtä eli asiakashaastatteluita. Kurssiin kuuluu vielä käytännön harjoituksia, jotka tulevat loppusyksystä, jännää!<br />
<br />
Kuten huomasitte, olen aika innoissani tästä syksystä ja koko lukuvuodesta. Kandivuoteni. KANDI! Ah, tuo on jotenkin ihana sana. Tarkoitukseni olisi keväällä kirjoittaa kandini ja saada kandin tutkinto kesään mennessä. Ja sen jälkeen maisteriopinnot, iihiiiihiiiiii! On minulla kuitenkin muitakin hyppimisen aiheita ollut kuin kandivuoden alku, koska sain ihanan kissaeläimeni Manulin vihdoinkin pääkaupunkiseudulle <3 Nyt voin lopettaa yölliset ikävöimisitkuni :3 Elämä on vain niin ihanaa!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGGZ49_nuxh_fveZ3zCtCzTPWtldY_5TDzb2Fom8Hpc54J9Xe9WUcvmy8XlUtgUb0HBizoUBbAU9sqGs3EHkvjQTjZ1zvYPnjNEhDhdkmhwktrl-Y-8WWmeyVXAKKd8PPN2qvkg_-vefsb/s1600/Lumia520_20140902_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGGZ49_nuxh_fveZ3zCtCzTPWtldY_5TDzb2Fom8Hpc54J9Xe9WUcvmy8XlUtgUb0HBizoUBbAU9sqGs3EHkvjQTjZ1zvYPnjNEhDhdkmhwktrl-Y-8WWmeyVXAKKd8PPN2qvkg_-vefsb/s1600/Lumia520_20140902_001.jpg" height="400" width="223" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Haalarimerkkejä yliopiston avajaisista</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-52625427357535445682014-07-22T18:58:00.002+03:002014-07-22T19:04:05.607+03:00Lomailu tekee höpöäEipä ole tullut taas pitkään aikaan kirjoiteltua, joten päätinpä tarttua härkää sarvista! Minulla on ollut pieniä ongelmia siitä, mitä tänne kirjoitan. Tuntuu jotenkin hölmöltä kirjoittaa tänne kaikkea "turhaa" ja arkipäiväistä, kuten opiskelujen edistymistä ja kokkailua. Ehkä minun pitäisi löytää keskittyneempi linja blogilleni. Voisin myös kirjoittaa oman elämäni pienien ilojen lisäksi jostain psykologisista aiheista, jotka herättävät nyt paljon keskustelua. Ehdotuksia blogin sisällölle otetaan vastaan, jos keksitte jotain! :)<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Olen tässä nyt lomaillut noin kuukauden, mikä on mennyt muuten aika nopeaan! Olen kerrankin jopa osannut nauttia lomasta enkä koko ajan vilkuillut opiskelujen perään. Olen leiponut paljon, tavannut kavereita, UINUT, miittaillut ja nauttinut näistä helteistä <3 Jäätelöä ei myöskään sovi unohtaa! Nyt sitä saa syödä luvan kanssa niin paljon kuin lystää, koska helle.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaU3TaQCqdUL-8C6_roSkV0HI3uCn1Ybe2JCi5NrKVlkZRBZaypuvt9kFisck54bWkNmn7lq73RyAUTG05oURqD0IYy-jS2CN57MNS9e4-Ov6T8by64Tmw9oS0FmtSsgiB8ZZH2cFlClNY/s1600/WP_20140708_011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaU3TaQCqdUL-8C6_roSkV0HI3uCn1Ybe2JCi5NrKVlkZRBZaypuvt9kFisck54bWkNmn7lq73RyAUTG05oURqD0IYy-jS2CN57MNS9e4-Ov6T8by64Tmw9oS0FmtSsgiB8ZZH2cFlClNY/s1600/WP_20140708_011.jpg" height="223" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kesä <3</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWj1xamfIBlIESHe7YUvPmn2oMwPncK-fkEnJbDkeYqIu7BqbcCVYUW4N8ygi35jZIu3sjFa3Zd3EwOSLwQ256zBMW9SZ4gGIQ_f8rC4IWeJzgOBKV18UroqfNdtdFwsLkiUk3WM2KvNGo/s1600/WP_20140708_022.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWj1xamfIBlIESHe7YUvPmn2oMwPncK-fkEnJbDkeYqIu7BqbcCVYUW4N8ygi35jZIu3sjFa3Zd3EwOSLwQ256zBMW9SZ4gGIQ_f8rC4IWeJzgOBKV18UroqfNdtdFwsLkiUk3WM2KvNGo/s1600/WP_20140708_022.jpg" height="223" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä mökiltämme <3</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Aaah, minä rakastan Pohjois-Karjalaa, mutta toisaalta nykyisin tykkään myös nykyisestä kotikaupungistani Helsingistä hyvin paljon. Maalla kotona on aina kiva pistäytyä käymään hetkellisesti, mutta pidempänä ajanjaksona se alkaa aina vähän kyllästyttää. Helsingissä on aina jotain uutta nähtävää, mikä jaksaa kiehtoa. Tarkoitukseni olisi vielä olla kolmea viikkoa täällä maalla. Tosin vähän epäilen, että kohta alkaa jo tulla ikävä Helsinkiin. Okei, en olisi uskonut vielä pari vuotta sitten sanovani noin!?</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä postaus kertoo mielestäni aika hyvin, mitä kaikkea kuuluu minun kesään. Yksi asia niistä ovat meidän mökkimiittimme. Olimme hulluja ja siten tänä kesänä oli jopa kaksi sellaista. Totesin kuitenkin, että järki käteen, ja menin vain yhteen miittiin :3 Toisessa miitissä oli kuitenkin aika paljon paremmat kelit, mikä harmittaa toki vähän. Noh, elokuussa on taas uudet miittailut sitten jossain vähemmän mökkimaisissa olosuhteissa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kyllä minun täytyy myöntää, että olen minä vähän "opiskellutkin". Olen lukenut äidin kirjahyllystä löytyneitä kirjoja, jotka voisivat pohjustaa kandiaihettani, mm. tämän kirjan:</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoFAW1R7P7_QYEG1OJZqDpyTgQSrAPF5gLlWDM0SJsAB1jw4Tebf5Rjgf5dAzOLI4OUGZM37kFiTJjDOh2DMrQs9nTWiyWb6GWwhB-N8v1GoEb-trdYkkFrKZH4sQ8ZhEDCBcpXX2Zhx5a/s1600/WP_20140718_014.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoFAW1R7P7_QYEG1OJZqDpyTgQSrAPF5gLlWDM0SJsAB1jw4Tebf5Rjgf5dAzOLI4OUGZM37kFiTJjDOh2DMrQs9nTWiyWb6GWwhB-N8v1GoEb-trdYkkFrKZH4sQ8ZhEDCBcpXX2Zhx5a/s1600/WP_20140718_014.jpg" height="400" width="223" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Noiden lukeminen on kuitenkin käynyt aika lomasta. Minä olen muutenkin ollut aikamoinen energiapommi, koska koko ajan on pitänyt olla tekemässä jotain. Olen siivonnut kaksi taloa ja paljastunut hirmuiseksi ruohonleikkaajaksi :P Ja lukenut kirjoja, katsonut sarjoja, uinut, leiponut... Olen tainnut tehdä jo neljä kakkua ja läjän muita leipomuksia tänä kesänä. Ja paaaaaaljon pirtelöä!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Nyt minulla on kuitenkin jo sellainen olo, että olen melkein lomaillut tarpeeksi??? Opiskelu voisi jo alkaa siinä elokuun alussa, mutta ei ala. Olenko outo? No kun minulla on tylsää, tekeminen alkaa jo loppua lomalta...</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Nauttikaa tästä helteestä, ihmiset! :3</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>-Vizu</i></div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-8264028206069783072014-06-10T20:45:00.000+03:002014-06-10T20:45:38.603+03:00Hyvää kesää, ihmiset!Moikka! On tullut taas vähän väliä kirjoittelusta. Ehkä halusin hieman vältellä tänne kirjoittamista, koska siitä tuli enkun kurssi mieleen :D Ja onhan se vähän outoa alkaa taas kirjoittaa suomeksi tätä. Ehkä joskus vielä posteja englanniksikin, saa nähdä.<br />
<br />
Miulla on ollu huhtikuun jälkeen tosi rentoa. Olen käynyt sukuloimassa ja näin miun tätiä Australiasta pitkästä aikaa, mikä oli ihanaa! En saanut kesätöitä, joten päätin hieman opiskella kesällä. Nyt minulla on ollut toukokuun puolesta välistä menossa kurssi lineaarialgebraa, josta on tentti ensi viikolla. Sen jälkeen saan matikan sivuaineopinnot pakettiin ja lähden kesäloman viettoon kotiin Pohjois-Karjalaan <3<br />
<br />
Käytännössä olen jo kesälomalla, koska tuo yksi matikan kurssi on aika leppoisa. Yllättävää kyllä, olen aika hyvin osannut lomailla ja keksiä jopa tekemistä. Ongelmani on tässä pari viime vuotta ollut, etten ole oikein osannut lomailla. Jännittäviä uusia juttuja on myös tulossa, koska kämppikseni muuttaa kuun lopussa pois ja löysin tähän uuden mukavan kämppiksen. Kivaa, että voi tutustua tätäkin kautta uusiin ihmisiin :)<br />
<br />
Yleensä myös järkkään kesälomaksi liikaa tekemistä, mitä olen nyt yrittänyt välttää. Rento juhannus mökillä saaressa, sitten jokavuotinen mökkimiitti ihanien klaanilaisten kanssa ja loppu loma vain relax. Lisäksi, ensi syksyähän minä olen viimeisen vuoden odottanut ihan täpinöissäni, kun silloin tapahtuu kaikkea ihanaa :3 Nyt jo melkein hypin tulevan syksyn takia!<br />
<br />
Viime sunnuntaina käytiin kavereiden kanssa Helsingin uimastadionilla ja samalla uin ekaa kertaa tänä kesänä (jos allasta lasketaan :P). Siellä oli kivaa ja kun sen jälkeen kävimme vielä terassilla yksillä. Täytyy sanoa, että aika täydellinen kesäpäivä, vaikka ei älyttömän lämmin ollutkaan.<br />
<br />
Se on muuten outoa, että hymyäni kehutaan. Se on kuulemma niin ihanan aito ja seksikäs :P Pitää sitten varmaankin alkaa hymyillä entistä enemmän! Muistakaa, että hymyily tarttuu :)<br />
<br />
Haastan jokaisen teistä hymyilemään paljon tänä kesänä! Saatte itsenne sekä muut paljon iloisemmiksi näin yksinkertaisella tavalla :3 Tässä vielä muutama kesäbiisi, jolla hymyn voi saada irtoamaan!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="200" src="//www.youtube.com/embed/Cdk7H6ipgbo" width="400"></iframe>
</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="200" src="//www.youtube.com/embed/KagvExF-ijc" width="400"></iframe>
</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="200" src="//www.youtube.com/embed/YbP1K-bQB6g" width="400"></iframe></div>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-67341446240649890632014-04-25T17:15:00.002+03:002014-05-01T12:36:30.097+03:00Almost done!I'm relieved now because yesterday I did my last psych exam this spring! I studied quite a lot for it. Also, I had passed my psych of personality course (I didn't pass it a year ago). This was my last course of basic studies. My goal is that my bachelor's degree will be ready to the next year on this time. I can't wait for starting writing my bachelor's thesis! I'm so excited!<br />
<br />
Still I have thing to do this spring. Although my psych studies has done at this moment I have courses in mathematics and English. I have one week time to finish my English ALMS course. I need eight hours more to my ALMS log (I have 62 hours already). I thinking what I have already done for my ALMS...<br />
<br />
- writing in English to my blog<br />
- translate lyrics of Nightwish from English to Finnish (I don't recommend!)<br />
- watching Breaking Bad with English subtitles and write a review about the series<br />
- writing a little text in Finnish and then translate it to English<br />
- writing four texts (about different topics) for "Writing in General" -ALMS group<br />
- talking in English a LOT in "Easy Talk" -ALMS group<br />
- reading my psych book and take notes about vocabulary<br />
- watching Game of Thrones and take sentences from there, translate these sentences or analyze structures of sentences<br />
<br />
... Oh, now I realize how much work I have done for the course. It's all about studies! I have done something else, too.<br />
<br />
I have tried to walking/jogging outside. Sometimes it's really hard to get outside because I'm stacking on my computer :P But when I get myself to outside it's really nice because there is almost summer! The weather is really warm and sunny. It's nice to walking at weather like this. We have also went for a walk with my friend and ate some ice cream (an ice cream of Helsingin Jäätelötehdas is the best!). I have to admit that I'm really huge friend of ice cream...<br />
<br />
Two weekend ago we have meeting in my apartment with people of Bio-Klaani. We went to restaurant and for surprise I ate a HUGE dish of ice cream! That was really awesome (price was also ;_;).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEier4W3pRFLyqrOwTQsrdCjfC810-7roT4tswKLsJsiY1uW3JNo4TEK8ek2jkAY5_MduTpmTMS_giH59LWvUQJE-6y7IgFqOkft5e445KFip-Lqcrkq598NwxzTmonaK2gZ5slf0l_UQLXJ/s1600/Lumia520_20140411_001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEier4W3pRFLyqrOwTQsrdCjfC810-7roT4tswKLsJsiY1uW3JNo4TEK8ek2jkAY5_MduTpmTMS_giH59LWvUQJE-6y7IgFqOkft5e445KFip-Lqcrkq598NwxzTmonaK2gZ5slf0l_UQLXJ/s1600/Lumia520_20140411_001.jpg" height="400" width="258" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">A huge dish of ice cream!</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
I have also a new hobby! I have starting to be more interesting about baking. I have baked bread a couple of times. This week I cooked meat tortillas and they were really good. Maybe something sweet for the next baking time...</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUmmRR4aq4GQOhFPXl7CAAZzHVGuqwJTqlnJvMC4kIAjst93ECQX19PDqXcBcuimjaaUosEy5-ClUEGa0VO1DdSberdf59jqNm7DUBbwtJsLTuhe19lv2ondOW4L70n-psPbyEgLWobMbj/s1600/Lumia520_20140422_003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUmmRR4aq4GQOhFPXl7CAAZzHVGuqwJTqlnJvMC4kIAjst93ECQX19PDqXcBcuimjaaUosEy5-ClUEGa0VO1DdSberdf59jqNm7DUBbwtJsLTuhe19lv2ondOW4L70n-psPbyEgLWobMbj/s1600/Lumia520_20140422_003.jpg" height="400" width="223" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meat tortillas</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<i>-Vizu</i><br />
<i>Is my blog changing to a food blog? Also, I waiting time when I can write my blog in Finnish again...</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-79440237593927663482014-04-17T18:19:00.001+03:002014-04-25T17:16:36.799+03:00So many people around meI'm sorry, I have been busy lately. The one of weekends I went to Jyväskylä see my high school friend. This spring I decided that I will fulfill my promise to visit there and it was really fun! At another weekend we had meeting with my friends of Bio-Klaani at my apartment. After that I went to see my relatives. Additionally I have tried to read for my exam. Now I will be at home for the whole Easter and just relax. It's nice feeling when you have been all the time with people and travelled around Finland and then you just can be at home alone. I'm happy that I have many social contacts but sometimes you have to be own time with yourself.<br />
<br />
I just calculated that I still have to do about twelve hours for my ALMS course. I have two weeks time to get English AMLS course ready. My studying ideas are starting to end. Maybe I will find some way...<br />
<br />
I have baked a lot. I realized that homemade bread is really good. Now I just need bread pan. Thanks to Snowie I also tried to make banana pancake. It was really sweet and I liked it but you can't eat it so much at a time. I think that my roommate liked it more than I.<br />
<br />
I haven't a job for the summer. Then I might to studying part of my summer. The problem is that there isn't so many courses which I can include in my degree. Anyways, I will still enjoy my summer! I can't wait for the summer of Finland!<br />
<br />
<i>-Vizu</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-61887343651788350872014-03-28T18:51:00.001+02:002014-04-29T18:02:15.354+03:00About positive thinking<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="line-height: 150%;">Recently I have been thinking about
positive psychology a lot. It concerns a human’s wellbeing, strengths,
resources and how these can be maintained. Usually people don’t stop to think
about some matter’s good points. I think that Finns especially are people who
think a lot about bad things like ”what an awful weather”. Positive psychology
focuses on human’s strengths, not on weaknesses or bad sides. The main point is
that you can find positive ways even in a hard situation.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
I have been trying to think in a more
positive way about everything. I noticed that it was a really <span style="line-height: 150%;">difficult at the
start but it will became easier. I think that I got into a better mood from a way of
positive thinking. Maybe this method can be applied to everything. A good
example is studying English.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
I have thought <span style="line-height: 150%;">that I’m bad in English </span><span style="line-height: 150%;">for my whole life. Of course I’m bad in English when I’m thinking like
this! I have been trying to change my attitude about studying English since
junior high school years. Yes, I have progressed but not enough.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
My ALMS course is developing me a
lot. I have got more self-confidence when I use English. This self-confidence
is the main point. If you don’t trust yourself then you don’t use English so
much. I have noticed that I have an ear or a spine for<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>English language, but I don’t trust it because I really don’t
believe that I have this ”correct language spine” –but it’s often right.
Maybe my course books in English have affected this.<br />
<br /></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Table Normal";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<!--EndFragment--><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
I’m a proud of myself because my
English teachers understand my speech. My texts are full of little mistakes but
I don’t focus on them because I have written understandable text! For the first
time in my life English lessons are nice in the university. I can give advice to tourists in English. I understand my course books which are full of complicated
psychology terms. I have been writing in English in my blog. The question is how can I not be good at English?</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<i>-Vizu</i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<i>This is my English essay.</i></div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-90938842941706356712014-03-23T18:25:00.000+02:002014-03-29T17:22:35.549+02:00My mind is upside downThis weekend I have been feeling down. I don't know why. I haven't had so much to do and because of that I have time to think about all the bad things... But I promised to be more positive! Today I finally got myself to go for a walk outside. Because of that, now I am feeling happy! Outside I started to think more positive things! The nature also keeps up a good mood. The spring has come because there isn't snow anymore.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgPs_RjheBVma6J8a34obLQa1RmdnAvoMu_ZTH5KgrofzXj9srpIWYgU8WvfV3rq5DadQyg0VNh0MY4P2gYol1a7sMwpi95v442Si98FvL42-qMOdmBZpEcSnO5d3g55i_hmExbrfw9_tm/s1600/Lumia520_20140323_003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgPs_RjheBVma6J8a34obLQa1RmdnAvoMu_ZTH5KgrofzXj9srpIWYgU8WvfV3rq5DadQyg0VNh0MY4P2gYol1a7sMwpi95v442Si98FvL42-qMOdmBZpEcSnO5d3g55i_hmExbrfw9_tm/s1600/Lumia520_20140323_003.jpg" height="223" width="400" /></a></div>
<br />
I realized that I feel lonely. I have studied really hard in this year and I haven't seen so many people. Partly I have been hardworking consciously because I don't want that I have time to miss my man who is in the army. I have noticed that it works. I have exam on next Tuesday and after that I will start to read hard for my next exam. Still I'm a little bit scared of the coming summer if I will have too much time for thinking. But I don't worry about it yet!<br />
<br />
I have kept my promises! I have a sleep rhythm now and I have always walked up the stairs. About positive thinking, today on my walk I thought that I really love my residential area! If you don't focus thinking like these little happy things then you don't realize them. About missing, I have explained to myself "it's really wonderful that I have person like this and missing him tells about something very important". <:3<br />
<br />
Like this my sad weekend has changed to a wonderful one!<br />
<br />
<i>-Vizu</i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-13951578802072347892014-03-14T20:08:00.000+02:002014-03-29T17:05:00.638+02:00The big destinationThis spring I have a goal to be better in English. Besides this I have also another big destination. This week I started "the skills of life" course which is meant for students. I think that the course can be very useful to everyone. My first year in the University of Helsinki was really hard and in the future I want that my psyche will not crash again. Therefore my destination is to be mentally stronger and then life will be more in balance.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
This course is very interesting. In the first lecture we learned that the good life consist of many things and positivism is a big resource. A regularl day rhythm with enough sleep, food and exercise is very important. Because I'm the member of Bio-Klaani, I have a bad habit to stay awake for too long at night. Now I have decided that I will not stay awake so long (you can laugh) and I also will not to sleep so long in the morning. Also, I will create a sleep rhythm for myself!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
The second big idea which I get from the course is positivism. People thinking too much bad things about itselves and "what's wrong with this and that thing...". Why are we always so negative about everything? You are happier when you focus on the positive things more than the negative! I decided that I will try this in my own life. For example, when something goes wrong, I try to think what's good about this? Did I learn from my mistakes or something else?</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Finally I promise to always use stairs and use not an elevator. Like this I can exercise such that I almost don't notice. I have to reveal that at the moment I'm a really lazy to exercise but I try to change it.<br />
<br />
Ugh. There are so many promises. But I will keep them all!<br />
<br />
-Vizu</div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-29134132356773132292014-03-04T18:36:00.000+02:002014-03-07T17:58:36.883+02:00About me as a writer<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: inherit;">I think that writing is nice but
when it comes to high school and academic levels, it’s not fun anymore. I have
written a diary in childhood and I also wrote some stories in adolescence. Nowadays I gave been writing in my blog a couple of years. In addition, I wrote a
role playing game (but now it’s more like a novel) with many others. I think
that I have a lot self-criticism when I write and because of that my role-playing ”career” is frozen at the moment. In my opinion, writing needs a lot
of creativity. I don’t think myself as a creative person. Sometimes it’s very problematic in writing.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: inherit;">Nowadays my attitude to writing is
a quite negative. Now I’m thinking, why? Maybe because I had a more negative
than positive experience of writing from high school. It became clear in the
high school that I have a slight dyslexia which increases the difficulty of writing
(also in my mother tongue) and learning foreign languages. I’m used to living with that
but it’s still hard to understand what has gone wrong in my essay when I have not applied myself enough to an essay’s topic.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: inherit;">I have to change my attitude to writing and trying even harder so that I can be a better writer. When I write in
English I just want to get used to writing because starting to write would be
easier for me in the future. In practice I promised to write something in
English in my blog in every week.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Table Normal";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026"/>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1"/>
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
<!--StartFragment-->
<!--EndFragment--><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: inherit;">I have to decrease my
self-criticism when I write because a text can never be perfect. I write in my own
style and it has strengths and weaknesses. At the end I still like to write!</span><br />
<br />
<i>-Vizu</i><br />
<i>This was my essay for the English lesson.</i></div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-75407067918464103452014-02-26T18:07:00.002+02:002014-03-07T16:49:32.067+02:00Bio-Klaani –What is it?<div class="MsoNormal">
At first my blog had targeted the members of Bio-Klaani
but now I think it’s not like that anymore. Because of this, all the readers of
my blog have to know what is the mystic Bio-Klaani. I warn you: this will be an
interesting story.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Almost eight years ago (!!!) I set up <a href="http://bioklaani.fi/">Bio-Klaani</a> with Tawa.
It was the (Finnish) internet forum about Bionicle (Lego’s toys). At that time Bio-Klaani
had an active internet community. Although I’m one of the admins there, I still
was inactive for some years. I did a comeback almost three years ago and I got
addiction again.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Now the members of Bio-Klaani are huge consumers of media
(films, tv-series, games and so on…) which now it’s the most common factor
as well as our role playing game <a href="http://klaanon.bioklaani.fi/">Klaanon</a>. We aren’t anymore so interested in
Bionicle because the Lego series ended and children grew up. Still we have the
role playing game Klaanon which is based on the story of Bionicle. We don’t call
Klaanon a role playing game anymore because it’s more like a novel now.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Bio-Klaani has changed for a lifelong group of friends. We
really like to have fun together because we have a tradition to visit somebody’s
cottage for a week at least twice in a year. Although we live around Finland we still meet quite often.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
I’m a really happy that I have like this group of friends. I
just love them. Now I realize how difficult it is to try to explain this to
you… The members of Bio-Klaani have really similar sense of humor (double entendre) and because of that we enjoy each other. Oh now… This sounds really like a double entendre.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Table Normal";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<!--EndFragment--><br />
<div class="MsoNormal">
Now you know what’s Bio-Klaani! I think that I will speak a
lot about it here.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>-Vizu</i></div>
Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-61465303290008791782014-02-15T21:57:00.000+02:002014-02-16T00:10:56.161+02:00Worms and mud cake<br />
Hello all little worms! Today I cooked porridge and found a worm from there. I realized that the worm had come from my (out of date) oatmeals. Yes, that's important to tell you. Yesterday I baked a mud cake and burned my finger :I I'm not very good cooking.<br />
<br />
What have I done? I study, study and study. But studying is fun! How can I say like this? I have still one essay to write but before that I have to read four research articles. And day after tomorrow I'll have an exam about academic writing. Furthermore I calculate math :3 I really like my studies. I hope I'll have time to study an extended minor about maths.<br />
<br />
My English studies. Oh well. I have had many English lessons now. My lessons are about "writing in general" and "easy talk". I think this'll be a good combination for me because I have to write and speak a lot this spring. Also I have to say that our English teachers are awesome and really supportive. Maybe I'll still find a way to learn prepositions.<br />
<br />
There are two weeks until my winter holiday. At that time we also have our Clan's meeting :P A good time have fun then.<br />
<br />
From a lonely (Valentine's) weekend<br />
-VizuVizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-87141144787787969822014-02-05T21:01:00.002+02:002014-02-23T21:49:40.369+02:00Hi! It's in English now!<span style="font-family: inherit; font-weight: normal;">I think that I start writing to my blog in English for the next three months. I have <a href="http://www.helsinki.fi/kksc/alms/" target="_blank">ALMS</a> English course at the university and because of that I have to study English for 75 hours by myself. I'm sorry that you will read my bad English from here on but I will improve and you can correct my mistakes!</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span><span style="font-weight: normal;">To learn English is difficult for me because of my light dyslexia. I need lots of time to learn and some new study techniques to study such as this blog. I have decided that I will write a lot this spring and watch a tv-series in English or with English subtitles. I have a bad habit to put Finnish sub on but now I will bury it! I'm also planning that I will read and listen English lyrics and then translate unknown words. Usually I don't pay attention to lyrics because I'm not used to it.</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span><span style="font-weight: normal;">Last weekend I finished watching Breaking Bad with English sub. That's an awesome and very exciting series. You have to watch it! I also wrote a little essay of my past English studies which is like a sine curve in maths :D At the same time I realized that my English word order sucks. Besides I translate straight from Finnish into English. That's bad. But I can't think in English! Maybe I will make progress in that too... For last I realized that I have problems with verbs ”be” and ”have”. What’s the difference and when can I put ”have” and when ”be”? Somehow it's a very hard for me differentiate these terms.</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span><span style="font-weight: normal;">Now I will promise to write in the blog at least for once a week. I think that's a good way for me to learning English. Let's see, how I will succeed :3</span><span style="font-weight: normal;">
And now I 'm going to watch Under the Dome on TV :P</span></span>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-40032758266053907252014-01-05T17:14:00.002+02:002014-01-05T17:18:36.677+02:00Vuosi 2014 - valoa tunnelin päässä?Sinne meni vuosi 2013. Yllättävää kyllä, se oli samalla elämäni huonoin että paras vuosi. Ylihyvät ja ylihuonot asiat tosin kompensoivat ilmeisesti toisensa... Vuodella oli kuitenkin paras mahdollinen päätös parhaiden klaanilaisten seurassa U:n mökillä <3<br />
<br />
Perinteisestä Uusi Vuosi -miitistämme jäi todella hyvät fiilikset. Oikeastaan nyt tuntui viimein siltä, että sai olla vapautuneesti oma itsensä. Viimeisetkin ujouden rippeeni ovat karisseet tämän porukan kanssa. Se kertoo siitä, että minä tunnen nämä kaikki ihanat ihmiset tarpeeksi hyvin ja luotan niihin :3 Oli kerrassaan terapeuttinen miitti. Tästä on hyvä jatkaa uuden vuoden haasteisiin.<br />
<br />
Loppusyksyn paskat fiilikset ovat toistaiseksi taas takana, mutta pelottaa, että keväällä vielä jossain vaiheessa romahdan. Tosin kevät on aina parempaa aikaa kuin syksy... Kyllä minä selviän!<br />
<br />
Tältä vuodelta odotan erityisesti, että kevät menisi nopeasti ohi ja tulisi pian kesä ja syksy, jotta saisin erään rakkaan lonkero-olion nopeasti Helsinkiin :3 Ja toivottavasti läjän muitakin klaanilaisia.<br />
<br />
Jos miitistämme haluatte kuulla, kurkatkaa Möggitwitterimme päivityksiä: <a href="https://twitter.com/Vizumogilla">https://twitter.com/Vizumogilla</a><br />
<br />
Parilla lauseella mökillä oli aivan liikaa puneja ja huonoja vitsejä. Niiden määrä vain lisääntyi loppumiittiä kohden. Lisäksi, hevoset räjähtivät eksponentiaaliseen kasvuun. Tosin minä alan olla jo immuuni niille, koska itsekin vitsailen koko ajan hevosista :P<br />
<br />
Enkä voi vieläkään lakata ihmettelemästä sitä, että Klaani on 7,5 vuotta vanha. Se on vain niin hienoa. Ja jossain minun pienessä päässäni tämän paikan idea joskus lähti...<br />
<br />
Minulta kysyttiin, että miten jaksan olla 11 muun tyypin kanssa mökillä viikon. Ei siinä nyt kauheasti mitään ongelmaa ollut. Ehkä se kertoo jotain? Liian samankaltaisia ihmisiä, kenties? Ja kun ei klaanilaisia nyt kovin usein näe, niin sitten on kiva nähdä kerralla vähän pidempi aika :3<br />
<br />
Rakastan Klaania vain koko aika enemmän!<br />
<br />
Hyvää tulevaa vuotta, ihmiset! Tästä tulee onnellinen vuosi, vai mitä? :3Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-67671478890859766502013-11-09T22:54:00.001+02:002013-11-09T23:07:59.246+02:00MehOlen näemmä loistanut täältä taas poissaolollani. Alkusyksy meni hienosti ja jaksoin opiskella hulluna. Nyt syysloman jälkeen minulle on kuitenkin tapahtunut jotain. Mikään ei enää kiinnosta ja yliopiston tehtäviä olisi vaikka kuinka, mutta niiden vilkaiseminenkin alkaa ahdistaa. Tässäkö sitä taas ollaan? Keväällä ja kesällä ei ollut enää mitään ongelmaa ja tunsin parantuneeni. Nyt pelottaa, että masennukseni uusii. Voi olla, että tämä liittyy myös tähän vuodenaikaan tai siihen, että vuosi sitten aloin romahtaa näihin aikoihin.<br />
<br />
Olen minäkin aika säälittävä. Tuleva masentunut psykologi. Kun masennus kerran puhkeaa, niin toki se uusiutuu silloin myös helpommin. Ja vielä, kun on suuri geneettinen alttius koko roskalle... Kaikkein pahinta on, että vihaan sitä, kun masentelen. Ja sitten inhoan itseäni entistä enemmän, koska masentelen. Mutten minä voi sille mitään. Minä haluaisin oikeasti tietää, mikä minua vaivaa. Koomista, psykologina en sitäkään osaa päätellä.<br />
<br />
Ongelma on nyt, ettei mikään kiinnosta. Yritin nyt syksyllä päästä johonkin bändiin soittamaan. Kävin yhden bändin treeneissä ja ne lupasivat minut jo basistiksi. Seuraavana päivänä tuli soitto, että olivat löytäneet paremman basistin. Noh, jostain syystä sen jälkeen meni vähän maku. Soittotaitokin on niin ruosteessa, että se pitäisi päivittää. Enkä siksi jaksa soittaa, koska en osaa. Jätin myös eilen menemättä kaverin synttäreille, koska en jaksanut. Toisaalta olisi kiinnostanut mennä, mutta se kännäys ja väenpaljous pienessä kämpässä ei oikein innostanut. Ja minä en todellakaan jaksa lähteä minnekään. Välillä kaupassa käyminenkin on vaikeaa. Käyn luennoilla, syön yliopistolla ja sen jälkeen menen kämpille kökkimään. En käy ulkona lenkillä, en missään. En jaksa. Ei kiinnosta, joten täytyykö? No ei. Miksi tehdä jotain, jos siitä ei saa mielihyvää? Olenpa minä kamala ihminen. Mikä hitto minulla on...<br />
<br />
Nyt pääsin sentään (vihdoin) YTHS:n psykologijonosta läpi. Olen käynyt kerran nyt siellä. Sen jälkeen kaksi seuraavaa kertaani peruttiin (???) ja nyt pitäisi selvittää, että mitä siellä on meneillään. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnFK4pJWBiWw0gQxbTyM3WEVokJAFIZ97lJHIzsf_jrpQe1m3U3zaNCacVpVvb19lueLN3eFdb2C9Y_Cjde0VaCdev7_6y3Rg2j1qOctK9wmpH17llN4lMpXloze8maLkzHW5GVgFAgvj7/s1600/Lumia520_20131103_003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnFK4pJWBiWw0gQxbTyM3WEVokJAFIZ97lJHIzsf_jrpQe1m3U3zaNCacVpVvb19lueLN3eFdb2C9Y_Cjde0VaCdev7_6y3Rg2j1qOctK9wmpH17llN4lMpXloze8maLkzHW5GVgFAgvj7/s400/Lumia520_20131103_003.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
Liikennepsykan essee ja sen lähdeartikkelit, neuropsykologiaa, psykometriikkaa ja matikkaa... Hautaudun taas noiden alle, enkä saa itseä niskastani kiinni. Nyt ongelma ei ole se englannin kieli, vaan se, ettei jaksa. Liikaa ponnisteluja. Lopputulokseni oli, että olen tällainen, koska olen Helsingissä niin yksinäinen. Jostain syystä en ole saanut täältä oikeastaan uusia kavereita. Ja jos olisi mahdollisuutta ja uskallusta mennä vaikka johonkin porukkaan hengailemaan, niin niidenkin pitää olla sitten sellaisia kännäysiltamia... Jostain syystä juominen ei kiinnosta ja pelkään, että jään siellä ulkopuoliseksi. En uskalla puhua ihmisille enkä mennä kenenkään porukkaan.<br />
<br />
Noh, pitää yrittää jaksaa. Anteeksi tällainen kamala vuodatus.Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-34861737694907833392013-09-14T20:49:00.000+03:002013-09-14T21:04:44.088+03:00Lukihäiriöstä, matematiikasta ja englannistaOlen aina ihmetellyt, miksi matematiikka on ihmisille niin vaikeaa.
Sen vielä ymmärrän, että lukiossa se sitä voi ollakin, mutta että peruskoulun
matikkaa eivät jotkut tajua. Olen todennut, että ajatusmaailmani kulkee jossain
niin eri tasolla, että siksi en voi ymmärtää sitä. Tarkoitukseni ei ole loukata
ihmisiä, ketkä eivät matikkaa osaa. Matikka tuntuu vain itselleni niin
loogiselta ajattelukuviolta, että minä en tiedä, mitä olisin ilman sitä.<br />
<br />
Peruskoulussa minun ei oikeastaan tarvinnut opiskella
matikkaa. Se vain meni omalla painollaan, kun kuuntelin tunnilla ja tein
kotitehtävät. Muistan aina sanoneeni, ettei matikan kokeisiin tarvinnut lukea.
Aloin pitää matikasta, koska osasin sitä. Opettaja olisi halunnut tarjota
minulle pullakahvit (kyllä, oikeasti) siitä hyvästä, että sain peruskoulun
valtakunnallisesta matikan kokeesta luokan parhaimman.<br />
<br />
Englannin kanssa olen tapellut taas koko elämäni. Kun kieltä
aloitettiin lukemaan 3. luokalla, tipuin jo aika alussa kärryiltä. Englannin
opiskelu ei kiinnostanut yhtään enkä tuntenut tarvitsevani sitä mihinkään.
Ylä-asteen puoliväliin asti olin hokenut itselleni alitajuisesti, etten minä
englantia koskaan tule tarvitsemaan, joten en pitänyt sen opiskelua
tarpeellisena suhteutettuna siihen aikaan, jonka minä olisin joutunut
käyttämään sen oppimiseen. Sitten löysin bändin nimeltä Blind Guardian, jota
aloin fanittaa kovasti. Se taisi olla ensimmäinen englanninkielellä laulava
bändi, jota kuuntelin oikeasti. Sanoitukset alkoivat kiinnostamaan ja aloin
suomentamaan biisien sanoja itselleni. Siitä sain motivaatiota englannin
opiskeluun ja tajusin, että tätähän on oikeasti tärkeää oppia. Siitä lähtien
olen aina yrittänyt parhaani mukaan nähdä vaivaa englannin opiskeluun. Aina
kärsivällisyys tosin ei ole riittänyt.<br />
<br />
Peruskoulun jälkeen lukiossa törmäsin taas
englanti-ongelmaani. Opettaja puhuikin yhtäkkiä tunnilla englantia koko ajan.
En aluksi tajunnut lähes mitään. Ensimmäisestä englannin kokeesta taisin saada
4,5 ja siinä vaiheessa halusin heittää taas koko englannin seinille. Lukiossa
en jaksanut sitten kauheasti panostaa, koska tunsin olevani tyystin eri tasolla
kuin muut. Lisäksi äidinkieli alkoi tuntua taiteilulta, sillä en ymmärtänyt,
mitä opettajan merkkaamat virheet esseissäni tarkoittivat. En uskonut sen
kuitenkaan liittyvän lukihäiriöön.<br />
<br />
Vasta 2. lukiovuoden lopulla erityisopettaja otti minuun
yhteyttä ja sanoi, että voitaisiin tehdä joitain lukihäiriötestejä. Englannin
ja äidinkielen opettajat olivat ilmeisesti raportoineet ongelmistani
erityisopettajalle. Lukion alussa tehty lukiseulontatesti ei ollut paljastanut
mitään. Lopputulos lisätesteistä oli lievä lukihäiriö. Käytännössä se
tarkoittaa, että ongelmani ovat vieraissa kielissä ja erityisesti vieraiden
kielten kuuntelussa. Ruotsissa en koskaan päässyt niin ”vaativalle” tasolle,
että lukihäiriö olisi tuottanut ongelmia. Äidinkielessä tekstin
hienorakenteisessa tuottamisessa alkoi vasta näkyä ongelmia. Kieliopit olivat
säännöksiä, joten ne olivat melko selviä (koska ovat loogisia).
Englannissa taas on enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä (minusta).<br />
<br />
Yritin opiskella englantia jopa niinkin kovasti, että lukion
1. vuoden jälkeen menin ”kielimatkalle” Australiaan tätini (joka puhuu myös
suomea) luokse. Noh, ei se mikään kielimatka ollut :D En uskaltanut kauheasti
edes puhua englantia, vain jos oli pakko. Lukion aikoihin aloin myös katsomaan
kiinalaisia televisiosarjoja ja ne oli tekstitetty englanniksi. Koska en
kiinaakaan ymmärtänyt, piti yrittää ymmärtää englanninkielisiä tekstityksiä.
Jäin sarjoihin niin pahasti koukkuun, että opin niidenkin kautta aika paljon
englantia. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin sitten englannin lyhyenä (koska
matikka minulla oli pitkä), jotta pääsisin helpommalla. Olin myös ennen
kirjoituksia englannin tukiopetuksessa jollain opetusharjoittelijalla. Se ei
ollut kovin kivaa, mutta ehkä se vähän auttoi.<br />
<br />
Lukion jälkeen hain opiskelemaan psykaa. En päässyt, mutta
pääsin Turkuun lukemaan matikkaa. Turussa sain kiinalaisen kämppiksen, jonka
kanssa oli pakko puhua englantia. Kielimuuria oli jonkin verran, mutta suuri
askel minulle oli uskaltaa puhua englantia. Ei se kaunista varmasti ollut,
mutta ei ollut kämppiksenikään englanti :D Matikka alkoi yliopistossa tuntua
vaikealta, koska se ei kiinnostanut tarpeeksi. Se ei ollutkaan enää kivaa, kun
ei osannut. Olin siellä sitten vuoden ja luin samalla ahkerasti psykan
pääsykokeeseen. Taktikoin myös psykan pääsykokeissa, sillä tilastotiedettä oli
Helsingin/Turun/Tampereen ja Jyväskylän pääsykokeissa ja koin sen totta kai
vahvuudekseni. Joensuussa olisi pitänyt kirjoittaa esseitä (jossa olen huono),
joten en olisi ikinä päässyt sinne sisään.<br />
<br />
Kun sitten pääsin lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon
vuosi sitten, englanti räjähti taas todella päin naamaani. Tiesin, että
psykologian opiskelussa lähes kaikki kirjat ovat englanniksi, mutten tiennyt,
että niiden lukeminen voisi olla niin hankalaa. Sain luettua pari sivua ja sen
jälkeen en vain pystynyt lukemaan kerralla enempää, koska tuntui, etten tajua
mitään. Alussa jätin kirjat lukematta ja pääsin tuurilla ensimmäisistä
tenteistä läpi. Sitten yritin oikeasti lukea, mutta lopputulos oli, etteivät
tentit menneet siltikään läpi. Yritin keksiä apuvälineitä, jotta lukeminen
olisi helpompaa, ostin mm. sanakirjakynän. Välillä halusin vain niin kovasti
luovuttaa lukemisen yrittämisen. Mutta vaikka se hirvittävän itkun, hampaiden
kiristyksen ja ahdistuksen tuotti, niin tuotti kuitenkin tulosta! Nyt on vuosi
siitä, kun aloitin psykan opiskelun eli olen vuoden lueskellut englanninkielisiä psykologian oppikirjajärkäleitä enemmän tai vähemmän. Se näemmä tuotti tulosta, koska nyt se sujuu minulta
suhteellisen hyvin. Kaksi tenttiäni ei ole mennyt läpi vielä viime vuodelta,
mutta en ota niistä paineita.<br />
<br />
Matikan opiskelu myös alkoi uudestaan kiinnostaa minua,
sillä kun pidin tauon sen opiskelusta, tajusin etten pärjää ilman sitä (kyllä,
pitäkää minua hulluna). Nyt otin matikan sitten sivuaineeksi, enkä vielä kadu.
Totesin, että vahvuuksista kannattaa pitää kiinni, varsinkin, kun samalla
tappelee heikkouksiensa kanssa. Lisäksi matikassakin, kuten kaikessa,
kärsivällisyys on ollut olennaista. Ilman kärsivällisyyttä ja sitkeyttä en
olisi päässyt tähän pisteeseen, jossa nyt olen. Lukihäiriöiset ovat usein
kärsivällisiä ja sitkeitä, koska ovat tottuneet kamppailemaan esimerkiksi muiden
lukutahdissa. Lukihäiriöisillä on myös yleensä jotain erikoiskykyjä, ja kai se
minun kohdallani on jonkinlainen matemaattinen ajattelu :D<br />
<br />
Miten lukihäiriö vaikuttaa minuun vielä nykyisin? Kun
kirjoitan nettisanakirjaan sanoja käännettäväksi (luen aina sanakirjan kanssa),
saatan kirjoittaa useasti toistuneen sanan aina väärin ja minä en sitä huomaa.
Eihän se lukihäiriö todellakaan parane koskaan, mutta sen kanssa voi oppia
elämään. Täytyy vain kohdata ongelmansa ja ratkaista ne eri tavalla kuin muut.
Kaikkeen pystyy lukihäiriönkin kanssa, siihen näkee vain vähän enemmän vaivaa ja
aikaa kuin muut. Minä en pelännyt englantia, vaan hain siitä huolimatta
opiskelemaan psykologiaa. Nyt olen ratkaissut englannin lukemisen ongelmani! En
olisi koskaan uskonut tätä. Seuraavaksi kohti uusia haasteita.<br />
<br />
Elämäntarinoiden,<br />
<i>Vizu </i>Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-45823310523139532922013-09-07T14:00:00.000+03:002013-09-07T14:04:27.849+03:00Minä, tuleva psykologi!Tiedättekö mitä? Elämä on ihanaa! :3<br />
<br />
Olen nyt kesän aikana reissannut aika lailla Suomen ympäri, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Kävin ihmettelemässä Lapissa poroja ja hyttysiä (ja vähän muutakin<3), mökkimiitteilin Pohojammaalla klaanilaisten kanssa ja kävin Turuus. Nyt back in business in Helsinki!<br />
<br />
Nyt on tosiaan ensimmäinen viikko yliopistoa taas takana kesän jälkeen. Täytyy myöntää, että loppuloma alkoi jo vähän tylsistyttää ja aloin lukemaan yhteen syksyn uusintatenttiin (en olisi ikinä uskonut tätä vuosi sitten). Psykan kurssini eivät alkaneet vielä tällä viikolla, mutta tein jo tuttavuutta Helsingin yliopiston matematiikan laitokseen. Aloin siis lukea matikkaa sivuaineena ja aloitin nyt kurssista, jonka kävin jo Turussa välivuotenani, mutta kun ei siitä tuntunut olevan enää mitään mielessä. Täällä opetus tuntuu olevan paljon parempaa kuin Turussa! Matikan opettaja on mahtava ja on kaiken maailman tukiväyliä, joista voi kysyä tehtäviin neuvoa. Uskoisin, että motivaationi matikan opiskelua kohtaan siis pysyy näin hyvällä opetuksella ja matikan laitoksella!<br />
<br />
Odotan myös kovasti, että psyka alkaa ensi viikolla. Tosin minulla on vain kliinistä psykaa ja liikennepsykaa nyt ekassa perioidissa ja lisäksi luen vielä siihen neuropsyka 2:n uusintatentiin. Nyt lukiessani noita englanninkielisiä kirjoja kesäloman jälkeen olen tajunnut, että asenteeni on aivan eri kuin vuosi sitten. Silloin olin ihan romuna ja opiskelumotivaatio hukkui vieraskielisten kirjojen voittamattomuuden alle. Nyt, luen kuin ei olisi mitään ongelmaa koskaan ollutkaan. Nyt pitää vain kiittää omaa kestävyyttään, etten viime lukuvuotena luovuttanut, vaikka päädyin lopulta masennuksen kouriin asian tiimoilta.<br />
<br />
Nyt minulla on kuitenkin sellainen olo, että olen niin oikealla alalla kuin vain voin ja teen kaikkeni edelleen, että saan tehdä ammatikseni unelmatyötäni. Psykologia on mielenkiintoista ja rakastan sitä. Odotan sitä, että valmistun ja pääsen kuuntelemaan ja auttamaan ihmisiä työkseni. En voi kuvitella mitään hienompaa. Lisäksi parannan omalla panoksellani psykologipulaa. Tosin aloin miettiä, että alankohan minä tulevaisuudessa haukata liian isoa palaa, kun haluaisin myös parantaa yhteiskunnan psykologitilannetta. Mediassa on nyt ollut erittäin aktiivisena aihe, että koulupsykologin paikat eivät kouluissa täyty ja kun psykologeja pitäisi palkata enemmän. Mutta, enhän minä voi vaikuttaa tällaiseen asiaan. Voin vain tehdä oman työni tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin, mutta pelkään, että asiakas kommentoi vastaanotolleni tulleessaan kamalaa jonoa ja vaivaa, minkä joutui näkemään tänne asti päästäkseen. Sillä itsekin olen psykologijonossa tällä hetkellä, ollut jo keväästä asti, eikä mitään ole kuulunut. Se harmittaa, koska haluaisin tulevaisuudessa tehdä tälle yhteiskunnan epäkohdalle jotain. Politiikalla voisi vaikuttaa, mutta minä en usko siihenkään. Tietysti tämä on pitkän tähtäimen asia, mutta jotenkin yhteiskuntaa pitäisi alkaa potkia, että psykologipalveluiden merkitys tajuttaisiin tulevaisuudelle, ihmisille ja ennen kaikkea hyvinvoinnille.<br />
<br />
Hyvää syksyä ja alkanutta lukuvuotta! :3<br />
<br />
-VizuVizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-12320181923194364112013-06-13T16:56:00.000+03:002013-06-13T16:56:46.833+03:00Vapaus :3Vihdoinkin se alkoi! Nimittäin loma! Eilen oli viimeinen tentti ja heti sen jälkeen tulin yöbussilla Joensuuhun. Nyt istun autossa matkalla Lappiin (<3). Aloin nähdä Helsingistä jo aika punaista ja nyt on ihanaa päästä jonnekin, jossa on vähemmän ihmisiä ja elämä on vähemmän hektistä :3 Siispä mökkeilemään korpeen, ihanaa.<br />
<br />
Töideni kanssa kävi vähän köpelösti. Lopetin surkean palkan ja motivaation puuttumisen takia. Kerkisin työskennellä 12 päivää ja se riitti. Olen mieluummin lomalla ja kotona Pohjois-Karjalassa kesän kuin töissä Helsingissä sisällä kaikki päivät. Ja lomaa minä oikeasti tarvitsenkin tämän rankan opiskeluvuoden jälkeen. Vaikka Helsinkiin sopeutuminen on ollut rankkaa, tämä ensimmäinen opiskeluvuosi psykologian parissa on ollut antoisa. Varmistuin myös siitä, että tämä on se ala, jota minä haluan tehdä työkseni.<br />
<br />
Nautin nyt kesästä matkustellen ja löhöilemällä kotona enkä koske yhteenkään tenttikirjaan ennen elokuuta!<br />
<br />
Hihii. <3<3<3Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-365656203651511965.post-1681416412381424482013-05-17T23:00:00.001+03:002013-05-17T23:00:17.877+03:00Hei maailma! Hei Helsinki!Ihminen on jännä. Todella jännä. Ja kaikki on näemmä mahdollista. Mistäköhän sitä aloittaisi? :D<br />
<br />
Minä olen suunnattoman ihmeissäni siitä, että psykan kirjojen luku onnistuu nyt ihan hyvin ja jaksan lukea niitä, vaikka välillä puuduttaakin. Ja se näkyy nyt jo tenttinumeroissani. SIIS KLIINISESTÄ PSYKASTA NELONEN (asteikolla 1-5)!!!! Olen aika mahtava, täytyy myöntää. En olisi ihan viime syksynä uskonut, että keväällä vedän jotai nelosia. Ja nyt valtaosa tenteistä on takana ja olen teoriassa jo kesälomalla. Tosin yksi uusinta on vielä kesäkuussa, johon tällä hetkellä luen.<br />
<br />
Ja sitten tapahtui suuria ihmeitä. Nimittäin tämän hyvin menneen tentin jälkeen kirjoitin ylikehuskelevan työhakemuksen hienossa mielentilassani ja sieltähän kutsuttiin haastatteluun. Noh, minä taisin nyt päästä sinne töihin! Puhelinmyyntiä tosin, mutta se työpaikka vaikutti harvinaisen kivalta puhelinmyynniksi. Aion ottaa tämän vain haasteena. Ja, tämä on oikeastaan minun ensimmäinen oikea työpaikkani ikinä. Joten motivaatiota on, koska rahatilannekaan ei näytä kovin kivalta. Ensi viikon alusta olen menossa sinne ja olen siellä todennäköisesti koko kesän. Joten vietänpä sitten kesäni Helsingissä. Tämän vuoden alussa se olisi tuntunut vielä aika kamalalta ajatukselta, mutta nyt ei. Helsinki alkaa näyttää taas parempaa puoltaan näin kevään ja kesän tullessa. Kämppäänikin olen oppinut arvostamaan enemmän enkä missään nimessä halua luopua tästä ennen kuin on pakko. Tämä on niin hyvällä paikalla ja kulkuyhteydet kaikkialle ovat hyvät. Ja kuitenkin vain kuusi kilometriä keskustaan. Minä pidän tästä, vaikka kallis onkin :3<br />
<br />
Kungfu tuntuu välillä aika raskaalta, mutta nyt siellä tuntuu taas ehkä jopa jotain osaavan. Suuri helpotus tosin oli, että minulla ei ole vielä seuraavaa vyökoetta tänä keväänä. Siitä nimittäin minä osaan stressata.<br />
<br />
Nyt olisi sellainen kuukausi töitä ja tenttiin lukemista ja sen jälkeen vähän reissailemaan. Ah, minä niin odotan, että tuo tentti on ohi ja pääsen kesälomalle (vaikka onkin töitä). Mutta eipähän tarvitse koko ajan olla nenä kiinni tenttikirjassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRv_Mb_2wtC-rK0oo7PrXcaSU2ykP0DIWUoMnnozbabhX9OHV8BY4H9kRqLWq7tO4_mR7OJsmqo_Kj7R1fA0GsubH0HpWOFhebjfpIxl4hdds3QqINWQzJfKXuYOe6qm59auWxTgDMSAVC/s1600/17052013514.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRv_Mb_2wtC-rK0oo7PrXcaSU2ykP0DIWUoMnnozbabhX9OHV8BY4H9kRqLWq7tO4_mR7OJsmqo_Kj7R1fA0GsubH0HpWOFhebjfpIxl4hdds3QqINWQzJfKXuYOe6qm59auWxTgDMSAVC/s400/17052013514.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaunis pannukakku on kaunis :3</td></tr>
</tbody></table>
P.S. Pannukakku, johon laittaa suklaapaloja päälle ja antaa niiden sulaa siihen, on ihanaa <3 Nam.<br />
<br />
-Vizuzuzuzuuu :D Vizuhttp://www.blogger.com/profile/15348601827905314052noreply@blogger.com0