Visokki's Blog

Eipä ole tullut taas pitkään aikaan kirjoiteltua, joten päätinpä tarttua härkää sarvista! Minulla on ollut pieniä ongelmia siitä, mitä tänne kirjoitan. Tuntuu jotenkin hölmöltä kirjoittaa tänne kaikkea "turhaa" ja arkipäiväistä, kuten opiskelujen edistymistä ja kokkailua. Ehkä minun pitäisi löytää keskittyneempi linja blogilleni. Voisin myös kirjoittaa oman elämäni pienien ilojen lisäksi jostain psykologisista aiheista, jotka herättävät nyt paljon keskustelua. Ehdotuksia blogin sisällölle otetaan vastaan, jos keksitte jotain! :)

Kesä <3

Näkymä mökiltämme <3

Moikka! On tullut taas vähän väliä kirjoittelusta. Ehkä halusin hieman vältellä tänne kirjoittamista, koska siitä tuli enkun kurssi mieleen :D Ja onhan se vähän outoa alkaa taas kirjoittaa suomeksi tätä. Ehkä joskus vielä posteja englanniksikin, saa nähdä.

Miulla on ollu huhtikuun jälkeen tosi rentoa. Olen käynyt sukuloimassa ja näin miun tätiä Australiasta pitkästä aikaa, mikä oli ihanaa! En saanut kesätöitä, joten päätin hieman opiskella kesällä. Nyt minulla on ollut toukokuun puolesta välistä menossa kurssi lineaarialgebraa, josta on tentti ensi viikolla. Sen jälkeen saan matikan sivuaineopinnot pakettiin ja lähden kesäloman viettoon kotiin Pohjois-Karjalaan <3

Käytännössä olen jo kesälomalla, koska tuo yksi matikan kurssi on aika leppoisa. Yllättävää kyllä, olen aika hyvin osannut lomailla ja keksiä jopa tekemistä. Ongelmani on tässä pari viime vuotta ollut, etten ole oikein osannut lomailla. Jännittäviä uusia juttuja on myös tulossa, koska kämppikseni muuttaa kuun lopussa pois ja löysin tähän uuden mukavan kämppiksen. Kivaa, että voi tutustua tätäkin kautta uusiin ihmisiin :)

Yleensä myös järkkään kesälomaksi liikaa tekemistä, mitä olen nyt yrittänyt välttää. Rento juhannus mökillä saaressa, sitten jokavuotinen mökkimiitti ihanien klaanilaisten kanssa ja loppu loma vain relax. Lisäksi, ensi syksyähän minä olen viimeisen vuoden odottanut ihan täpinöissäni, kun silloin tapahtuu kaikkea ihanaa :3 Nyt jo melkein hypin tulevan syksyn takia!

Viime sunnuntaina käytiin kavereiden kanssa Helsingin uimastadionilla ja samalla uin ekaa kertaa tänä kesänä (jos allasta lasketaan :P). Siellä oli kivaa ja kun sen jälkeen kävimme vielä terassilla yksillä. Täytyy sanoa, että aika täydellinen kesäpäivä, vaikka ei älyttömän lämmin ollutkaan.

Se on muuten outoa, että hymyäni kehutaan. Se on kuulemma niin ihanan aito ja seksikäs :P Pitää sitten varmaankin alkaa hymyillä entistä enemmän! Muistakaa, että hymyily tarttuu :)

Haastan jokaisen teistä hymyilemään paljon tänä kesänä! Saatte itsenne sekä muut paljon iloisemmiksi näin yksinkertaisella tavalla :3 Tässä vielä muutama kesäbiisi, jolla hymyn voi saada irtoamaan!

Taas on kerinnyt paljon tapahtua. Meillä oli muun muassa fuksikaste, jossa meidän piti illan pimeinä tunteina parantaa Bane psykoosista. Aloin myös ravaamaan kungfu -treeneissä. Se on kivaa, vaikka ensimmäiset kolme päivää jalat huusivatkin hallelujaa.

Lauantaina meillä oli Karjalaisen osakunnan fuksisitsit eli sellaiset akateemiset pöytäjuhlat, jossa pukeudutaan hienommin, syödään, juodaan ja lauletaan juomalauluja. Ensin kaduin, että olin ylipäätään ilmoittautunut sinne (koska ilmaista ruokaa vain tämän kerran), kun ei olisi millään jaksanut tälläytyä ja lähteä sinne. Onneksi kuitenkin vaivoin raahauduin sinne, koska siellä oli loppujen lopuksi mukavaa. Ainejärjestön kanssa on viettänyt ehkä vähän liikaakin aikaa ja oli mukava olla tyystin erilaisessa porukassa. Tuli niin paljon kotoisampi olo, kuin kaikkialla kuului vain ”miemiemiemie”. Karjalaisessa osakunnassahan on siis pääkaupunkiseudulle muuttaneita Pohjois-Karjalaisia opiskelijoita.

Psykojen kanssa on nyt enemmän keskitytty opiskeluun ja minä jo taisin unohtaa (ja hautautua englannin kielen alle), miten vaikea tänne oli päästä. Mutta opiskeluahan täälläkin opiskelu vain on, miten se voisi olla sen ”hehkeämpää” kuin opiskelu muullakaan alalla. Minä ehkä vähän ajattelin, että kun tuosta pääsykoehirviöstä pääsee yli, niin kaikki on helppoa sen jälkeen. Ei se ole ihan niin, nyt on vain varma, että ansaittu opiskelupaikka ei lähde alta. Lauantaina Karjalaisella osakunnalla kuitenkin huomasi sen, miten muut kunnioittivat opiskelupaikkaani ja sain ehkä siitä vähän motivaatiota. Siispä sunnuntaina sain luettua kehityspsykan kirjaa melkein 20 sivua! Olen ylpeä, hyvin ylpeä. Nyt jos tämän vauhdin saisi pidettyäkin, niin saisin luettua sen yli 500 sivua tenttiin mennessä. Ja siinä vasta toinen kirja. Havaintopsyka onkin sitten vähän vaikeampi pala.

Tätä tekstiä pitää siis välillä aina lueskella:

"Visokki, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta on hyväksynyt sinut psykologian koulutukseen suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkinnot."

Ja miksi sitsien laulukirjassa on aivan liikaa ”riemu”-sanoja? Yritä siinä nyt sitten laulaa, kun se voi tulla kolmestikin saman laulun sisällä…

Rakensin myös viime viikolla parit huonekalut kasaan. Kämppis tokaisi Ikean vaatekaappini osista, että ”Siinä on sinulle pieni lego-sarja rakennettavaksi!”. En tietenkään taaskaan revennyt.

Ja miun blogilla on kuusi seuraajaa, JEJ! ^^

Ja mitä mie teen täällä tähän aikaan? Nukun taas tämänpäiväisillä luennoilla, eeehh. Mutta kun blogia on kiva kirjoittaa tähän aikaan...