Visokki's Blog

Hah. Hassua. Tänään (eilen) alkoi loma. Mikä se sellainen on? Viimeksi olen ollut lomalla varmaan viime kesänä! Mutta joo, tuntuu jotenkin kevyeltä. Voi vain fiilistella musiikkia ilman, että takaraivossa on tunne, että tuo pitäisi lukea ja tutkimusraporttia pitäisi kirjoittaa... Osaanko minä enää lomailla?


Minulla oli kyllä ihan järjetön stressimäärä tänä lukuvuonna. Stressasin järjettömän paljon sitä minun 10 opintopisteen kehityspsykologian tenttiä, mutta lopulta sain siitä NELOSEN!!! Mahtava fiilis kieltämättä. Käsitekarttojen tekeminen tentissä näemmä auttoi. Ehkä minusta tulee vielä psykologi! Ruotsikin pitäisi olla selätetty ja psykologian kandidaatin tutkintoni on kandidaatin tutkielmaa vaille valmis! Minä, psykologian kandidaatti. Kuulostaapas hyvältä. Minähän valmistun kohta jo maisteriksikin ja pääsen työelämään, jee jee!

Tämän lukukauden taakkaa rasitti myös huomattavasti havaintopsykologian harjoitustyö, joka tehtiin ryhmätyönä. Aika rankkaa se välillä oli, mutta lopulta siitäkin tipahti 9 opintopistettä ja vielä arvosanalla viisi. Nyt ei voi olla kyllä kuin ylpeä itsestään. Ja reilut kaksi vuotta sitten tuntui siltä, etten minä ikinä valmistu miksikään.

Nyt pitäisi oikeasti osata lomailla ennen kuin alan puurtamaan loppukesästä kandia ja sitten hyppään maisteriopintojen maailmaan. Toivottavasti tänä kesänä olisi yhtä lämmintä kuin vuosi sitten. Rakastin sitä. Ja voi kun atoopikon iho voi hyvin viime kesänä. Toivon, että tämä ihon kanssa pelleily voisi vihdoinkin helpottua kesäksi. Kesällä voin lenkkeillä, lukea, käydä paikoissa, olla vähän kotiseutuylpeä..! Ja viikon päästä Nightwishin keikka Joensuussa, jota on odotettu puoli vuotta <3 Nightwish ei voi koskaan pettää odotuksiani.

Huomenna olen menossa serkun valmistujaisiin. Sekin on ihan kivaa, kun näkee sukulaisia ja perhettä. Olen oikeastaan nyt iloinen aika pienistä (ja myös isoista) asioista. Minulla on vuokrakämppä ihanalla alueella Helsingissä, rakas poikaystävä, opiskelen rakastamaani alaa kohti unelma-ammattia, ihana perhe, tarpeeksi rahaa... Lisäksi tein tänään kasvissosekeittoa, joka oli aika hyvää, vaikka itse sanonkin. Ensi viikolla olen menossa kotiin Joensuuhun käymään ja se on ihanaa! Lukiosta valmistuttua oli pakottava tarve päästä pois vanhoista maisemista, mutta nyt kun on asunut neljä (!!!) vuotta jossain muualla, osaa olla koko ajan enemmän kotiseutuylpeä. Voin mennä käymään Joensuussa ja todeta, että minä rakastan tätä kaupunkia. Täältä minä olen kotoisin. Ehkä loma onkin hyvä aloittaa kotoa, jossa voi rauhoittua, kun ei ole suurkaupunkia ympärillä.

Hymyilen. Avicii soi taustalla. Itken onnesta. Elämä ei voisi olla parempaa. Juuri tämän tunteen takia haluan pyhittää koko elämäni ihmisten auttamiselle. Sille, että muutkin voisivat kokea jotain tällaista. Tiedättekö, mikä tekee minusta parhaan psykologin? Olen kokenut masennuksen pohjamudat sekä onnellisuuden huiput. Osaan eläytyä. Tiedän, miltä se tuntuu. Mutta silti en tule koskaan sanomaan traagista ja kliseistä lausetta "tiedän, miltä sinusta tuntuu". Koska tunteet ovat niin yksilöllisiä. Ei kukaan voi oikeasti tietää, miltä toisesta tuntuu, mutta jonnekin yksilöllisen tunteen lähelle voi toinenkin päästä. Sitä kutsutaan eläytymiseksi.

- Vizu

Eipä ole tullut taas pitkään aikaan kirjoiteltua, joten päätinpä tarttua härkää sarvista! Minulla on ollut pieniä ongelmia siitä, mitä tänne kirjoitan. Tuntuu jotenkin hölmöltä kirjoittaa tänne kaikkea "turhaa" ja arkipäiväistä, kuten opiskelujen edistymistä ja kokkailua. Ehkä minun pitäisi löytää keskittyneempi linja blogilleni. Voisin myös kirjoittaa oman elämäni pienien ilojen lisäksi jostain psykologisista aiheista, jotka herättävät nyt paljon keskustelua. Ehdotuksia blogin sisällölle otetaan vastaan, jos keksitte jotain! :)

Kesä <3

Näkymä mökiltämme <3

Moikka! On tullut taas vähän väliä kirjoittelusta. Ehkä halusin hieman vältellä tänne kirjoittamista, koska siitä tuli enkun kurssi mieleen :D Ja onhan se vähän outoa alkaa taas kirjoittaa suomeksi tätä. Ehkä joskus vielä posteja englanniksikin, saa nähdä.

Miulla on ollu huhtikuun jälkeen tosi rentoa. Olen käynyt sukuloimassa ja näin miun tätiä Australiasta pitkästä aikaa, mikä oli ihanaa! En saanut kesätöitä, joten päätin hieman opiskella kesällä. Nyt minulla on ollut toukokuun puolesta välistä menossa kurssi lineaarialgebraa, josta on tentti ensi viikolla. Sen jälkeen saan matikan sivuaineopinnot pakettiin ja lähden kesäloman viettoon kotiin Pohjois-Karjalaan <3

Käytännössä olen jo kesälomalla, koska tuo yksi matikan kurssi on aika leppoisa. Yllättävää kyllä, olen aika hyvin osannut lomailla ja keksiä jopa tekemistä. Ongelmani on tässä pari viime vuotta ollut, etten ole oikein osannut lomailla. Jännittäviä uusia juttuja on myös tulossa, koska kämppikseni muuttaa kuun lopussa pois ja löysin tähän uuden mukavan kämppiksen. Kivaa, että voi tutustua tätäkin kautta uusiin ihmisiin :)

Yleensä myös järkkään kesälomaksi liikaa tekemistä, mitä olen nyt yrittänyt välttää. Rento juhannus mökillä saaressa, sitten jokavuotinen mökkimiitti ihanien klaanilaisten kanssa ja loppu loma vain relax. Lisäksi, ensi syksyähän minä olen viimeisen vuoden odottanut ihan täpinöissäni, kun silloin tapahtuu kaikkea ihanaa :3 Nyt jo melkein hypin tulevan syksyn takia!

Viime sunnuntaina käytiin kavereiden kanssa Helsingin uimastadionilla ja samalla uin ekaa kertaa tänä kesänä (jos allasta lasketaan :P). Siellä oli kivaa ja kun sen jälkeen kävimme vielä terassilla yksillä. Täytyy sanoa, että aika täydellinen kesäpäivä, vaikka ei älyttömän lämmin ollutkaan.

Se on muuten outoa, että hymyäni kehutaan. Se on kuulemma niin ihanan aito ja seksikäs :P Pitää sitten varmaankin alkaa hymyillä entistä enemmän! Muistakaa, että hymyily tarttuu :)

Haastan jokaisen teistä hymyilemään paljon tänä kesänä! Saatte itsenne sekä muut paljon iloisemmiksi näin yksinkertaisella tavalla :3 Tässä vielä muutama kesäbiisi, jolla hymyn voi saada irtoamaan!

Ihminen on jännä. Todella jännä. Ja kaikki on näemmä mahdollista. Mistäköhän sitä aloittaisi? :D

Minä olen suunnattoman ihmeissäni siitä, että psykan kirjojen luku onnistuu nyt ihan hyvin ja jaksan lukea niitä, vaikka välillä puuduttaakin. Ja se näkyy nyt jo tenttinumeroissani. SIIS KLIINISESTÄ PSYKASTA NELONEN (asteikolla 1-5)!!!! Olen aika mahtava, täytyy myöntää. En olisi ihan viime syksynä uskonut, että keväällä vedän jotai nelosia. Ja nyt valtaosa tenteistä on takana ja olen teoriassa jo kesälomalla. Tosin yksi uusinta on vielä kesäkuussa, johon tällä hetkellä luen.

Ja sitten tapahtui suuria ihmeitä. Nimittäin tämän hyvin menneen tentin jälkeen kirjoitin ylikehuskelevan työhakemuksen hienossa mielentilassani ja sieltähän kutsuttiin haastatteluun. Noh, minä taisin nyt päästä sinne töihin! Puhelinmyyntiä tosin, mutta se työpaikka vaikutti harvinaisen kivalta puhelinmyynniksi. Aion ottaa tämän vain haasteena. Ja, tämä on oikeastaan minun ensimmäinen oikea työpaikkani ikinä. Joten motivaatiota on, koska rahatilannekaan ei näytä kovin kivalta. Ensi viikon alusta olen menossa sinne ja olen siellä todennäköisesti koko kesän. Joten vietänpä sitten kesäni Helsingissä. Tämän vuoden alussa se olisi tuntunut vielä aika kamalalta ajatukselta, mutta nyt ei. Helsinki alkaa näyttää taas parempaa puoltaan näin kevään ja kesän tullessa. Kämppäänikin olen oppinut arvostamaan enemmän enkä missään nimessä halua luopua tästä ennen kuin on pakko. Tämä on niin hyvällä paikalla ja kulkuyhteydet kaikkialle ovat hyvät. Ja kuitenkin vain kuusi kilometriä keskustaan. Minä pidän tästä, vaikka kallis onkin :3

Kungfu tuntuu välillä aika raskaalta, mutta nyt siellä tuntuu taas ehkä jopa jotain osaavan. Suuri helpotus tosin oli, että minulla ei ole vielä seuraavaa vyökoetta tänä keväänä. Siitä nimittäin minä osaan stressata.

Nyt olisi sellainen kuukausi töitä ja tenttiin lukemista ja sen jälkeen vähän reissailemaan. Ah, minä niin odotan, että tuo tentti on ohi ja pääsen kesälomalle (vaikka onkin töitä). Mutta eipähän tarvitse koko ajan olla nenä kiinni tenttikirjassa.

Kaunis pannukakku on kaunis :3

Pahoittelen, että blogini on ollut kuollut. En viitsinyt koko aikaa kirjoitella tänne yliopistoon sisäänpääsydramatiikastani. Mutta nyt se on ohi, sillä:

MINÄ PÄÄSIN HELSINGIN YLIOPISTOON LUKEMAAN PSYKOLOGIAA!

Kyllä, ja vielä 1.varasijalta. Harvoin varasiljoita otetaan psykologiaan ketään. Mutta nyt voin unohtaa nämä panikoinnit, onneksi!

Kesäni oli pelkkää odottelua ja siksi ehkä en osannut nauttia siitä. Ja tosiaan, nyt se on melkein ohi. Jotain hyvin huikeaa kuitenkin tapahtui, mikä oli ehdottomasti kesän kohokohta.

Yhtäkkiä, mökkimiitti 2012.

Eeppisin miiteistä ikinä. 5 päivää meidän mökillä 10 klaanilaisen kanssa. Tässä tiivistys:

-hauki
-rusakoita
-lautapelejä
-SAUNAA
-mielenkiintoisia kauppareissuja
-Manuja
-JÄÄTELÖÄ
-musiikkia (Lordi!)
-Klaanonia
-hobittipöytä
-ihan liikaa kahvia
-uimista
-lisää saunaa
-lisää rusakoita
-rusakkojahtia luontodokumentti
-G:n ilme, kun maistaa Manua
-se ärsyttävä korttipeli, jota pelattiin koko ajan
-yölliset letut ja pannukakut
-antikvariaatti
-MacGyver -onkia
-Snoun vieminen veneellä sateessa (---> uitettu Taatti ja Vizu)
-Snoun eeppinen paluu
-soutelua
-kalastusta
-Starbucks
-midä viddua
-valvomista
-Joyn pohjaan käräyttämä spagetti
-shakkia
-källejä
-16 v. Tawa, 14 v. Vizu
-Zadetta
-makkaramehua
-SLURPS!
-Tiina
-eeppisiä piirrustuksia
-kakku ja kuusi
-natseja
-hävinneitä muurahaispesiä
-Tongun humppaa
-Donin korttitemppuja
-Wine Lake City
-Tongun katkeruus Tawan luona
-Kepen lisukkeet
-Jakten på Makuta

...ja se kaikkein pahin:

-SQUIIK! (kirjoitetaanko se näin?)

 Monet repivät sieltä tosin mukaansa jonkinlaisen flunssan, niin kuin minä. Se oli kuitenkin sen arvoista.

Mahtava, mutta rankka kevät ja kesä takana ja syksyllä kohti uusia haasteita Helsinkiin, jej!