Visokki's Blog

Tentit kurkistavat oven takaa, mutta minä en jaksa enää valittaa. Menevät miten menevät. Opintopsykologi sanoi, että opiskelujen alun voi ottaa vähän rennommin, joten ehkä uskon nyt vain häntä.

Viikko sitten ollut Tampere-miitti oli taas hieno piristys. Omituista, ettei aikaisemmin ole vielä tajuttu pitää Tampere-miittejä. Aina vain Helsinki tai Lahti tai jotain. Nyt näki uusia ihmisiä, joka oli sangen mukavaa, vaikka petyimmekin Paven kultakutrittomuudesta. Niiden kultakutrien on siis pakko olla Manulla, jos edes jollain klaanilaisella sellaiset on (aika raju hypoteesi, tiedän). Tampereella Taiksie ja Pave näyttelivät meille Klaanonia, Tawa ja Neny tanssivat ja Megajonne tuli aukomaan meille päätään.

Tällä viikolla on tapahtunut kaikkea hienoa. Meillä oli käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Amazing Race, joka tarkoitti käytännössä sitä, että hypitään yksi ilta ympäri Helsinkiä erilaisilla rasteilla. Meidän kuuden hengen ryhmässä se tarkoitti juoksemista mekoissa (kyllä, meidän ryhmässä oli yksi poikakin). Pärjäsimme kisassa suhteellisen hyvin ja matkalla kävimme psykomaisia keskusteluja. Ja minä tunnen taas vähän enemmän Helsinkiä. Jatkoilla tanssimme psykojen kanssa piirissä GANGNAM STYLEÄ! Se oli hienoa.

Seuraava aamuna 5 tunnin yöunien jälkeen heräsin melko kuolleena ekskulle eli kävimme vierailemassa jossakin psykologian alan työpaikassa. Tämä paikka oli HYKS:in Nuorisopsykiatrian klinikka. Nuorisopsykiatria nimittäin tällä hetkellä minua eniten kiinnostaakin ja ainakin nyt haluaisin työllistyä joskus sille saralle. Ja oli muuten mielenkiintoista kuunnella kolme tuntia siellä työskentelevien psykologien kokemuksia. Loppupäätelmäksi jäi, että työ siellä on rankkaa, mutta hyvin palkitsevaa. Ja nyt olen taas onnellinen, että olen juuri Helsingissä, vaikka tämä kaupunki alkoi välillä jo rasittaa, sillä tällaisia ekskuja tuskin on muilla paikkakunnilla yhtä paljon. Minä haluan jo työharjoitteluun ^^

Mitäs muuta kivaa? Olen alkanut saada kämpän aika hyvin järjestykseen. Esimerkiksi löysin tämän mahtavan cd-/dvd-kaapin.

Lisäksi minä koristin seinää jollain hyvin visumaisella: yli 40 kahdensanjalkaista ystävää <3


Sitten vielä uusi hiireni/hiirensyöjäni/hiirimattoni (kämppiksen joka paikkaan tunkeutuva kissa).

Pahoittelen, että blogini on ollut kuollut. En viitsinyt koko aikaa kirjoitella tänne yliopistoon sisäänpääsydramatiikastani. Mutta nyt se on ohi, sillä:

MINÄ PÄÄSIN HELSINGIN YLIOPISTOON LUKEMAAN PSYKOLOGIAA!

Kyllä, ja vielä 1.varasijalta. Harvoin varasiljoita otetaan psykologiaan ketään. Mutta nyt voin unohtaa nämä panikoinnit, onneksi!

Kesäni oli pelkkää odottelua ja siksi ehkä en osannut nauttia siitä. Ja tosiaan, nyt se on melkein ohi. Jotain hyvin huikeaa kuitenkin tapahtui, mikä oli ehdottomasti kesän kohokohta.

Yhtäkkiä, mökkimiitti 2012.

Eeppisin miiteistä ikinä. 5 päivää meidän mökillä 10 klaanilaisen kanssa. Tässä tiivistys:

-hauki
-rusakoita
-lautapelejä
-SAUNAA
-mielenkiintoisia kauppareissuja
-Manuja
-JÄÄTELÖÄ
-musiikkia (Lordi!)
-Klaanonia
-hobittipöytä
-ihan liikaa kahvia
-uimista
-lisää saunaa
-lisää rusakoita
-rusakkojahtia luontodokumentti
-G:n ilme, kun maistaa Manua
-se ärsyttävä korttipeli, jota pelattiin koko ajan
-yölliset letut ja pannukakut
-antikvariaatti
-MacGyver -onkia
-Snoun vieminen veneellä sateessa (---> uitettu Taatti ja Vizu)
-Snoun eeppinen paluu
-soutelua
-kalastusta
-Starbucks
-midä viddua
-valvomista
-Joyn pohjaan käräyttämä spagetti
-shakkia
-källejä
-16 v. Tawa, 14 v. Vizu
-Zadetta
-makkaramehua
-SLURPS!
-Tiina
-eeppisiä piirrustuksia
-kakku ja kuusi
-natseja
-hävinneitä muurahaispesiä
-Tongun humppaa
-Donin korttitemppuja
-Wine Lake City
-Tongun katkeruus Tawan luona
-Kepen lisukkeet
-Jakten på Makuta

...ja se kaikkein pahin:

-SQUIIK! (kirjoitetaanko se näin?)

 Monet repivät sieltä tosin mukaansa jonkinlaisen flunssan, niin kuin minä. Se oli kuitenkin sen arvoista.

Mahtava, mutta rankka kevät ja kesä takana ja syksyllä kohti uusia haasteita Helsinkiin, jej!

Viime yönä tuli pidettyä toinen all-nighterini (vasta?). Kirjoitimme Tawan kanssa Klaanonia. Tai enemmän Tawa kyllä kirjoitti kuin minä… Ehkä se on hyvä, että hän ottaa Klaanonin vakavasti tuollaiseen aikaan aamuyöllä. Olisitte kuulleet ne kaikki pikkutarkat kysymykset… Tawa haluaa oikeasti kirjoittaa, mutta hän on taiteilija, siksi hän on tuollainen, näh, Tawa. Mutta nyt hän ei voi enää kirjoittamiselta perääntyä, hähää...

Suttaus, koska en halua spoilata :3

Tarkoitus olisi saada tämä ropeposti tehtyä viikonloppuna ja julkaista alkuviikosta. Jos siis kaikki menee putkeen. Nukuin muuten all-nighterin jälkeen kuusi tuntia. Ihan vahingossa.

Kaksi viikkoa aikaa kotiinpääsyyn, Nightwishin keikkaan ja Kajaani-miittiin. Ette usko, miten odotan tuota viikonloppua kokonaisuudessaan. Olin Nightwishin Joensuun keikalla myös vuonna 2007, toisessa rivissä. Sen keikan fiilis kuuluu ehdottomasti elämäni huippuhetkiin. Osittain siksi tämän tulevan keikan odotukset ovat pirun kovat. Siihen perään sitten Kajaani-miitti seuraavana päivänä. Ja se on miitti, totta kai siitä tulee huippua! Kieltämättä ajatus, että tulen sinne Turusta asti (vaikka koti onkin välietappina), tuntuu hullulta. Kun tästä miitistä alettiin syksyllä puhua, ei mielessäni kuitenkaan edes käynyt ajatus, etten tulisi.

Näemmä toinenkin suurempi keikka häämöttää tänä keväänä. Veljeni keksi, että Judas Priest pitää nähdä livenä, kun se on kerta viimeinen mahdollisuus. No, totta kai, hän vetää minut mukaansa. Judas Priest on ihan jees, mutta enemmän ehkä diggailen lämppäristä, nimittäin Hammerfallista.

Näiden kanssa olen naimisissa tämän kevään <3

Olen päättänyt vakavissani päästä opiskelemaan psykologiaa yliopistoon seuraavana syksynä. Siksipä vietän näiden kirjojen kanssa tämän kevään. Hain myös vuosi sitten, mutta en ottanut lukemista liian vakavasti, joten jouduin tyytymään Turun yliopiston matikkaan. Tämä täällä opiskelu on ollut yhtä helvettiä minulle, joten motivaationi päästä opiskelemaan psykaa on hyvin korkea. Toisen noista kirjoista sain juuri tänään luettua ensimmäistä kertaa läpi ja hyvältä näyttää. Olen lukenut sivuaineena täällä Turussa tilastotiedettä (josta puolet psykan pääsykokeesta koostuu), joten asiat tuntuvat helpommilta kuin vuosi sitten. Ostin myös valmennuskurssin täksi kevääksi lakkiaisrahoillani. Toivon todella, että löydän itseni ensi syksynä Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta tai jopa Helsingistä, johon olen päättänyt ensisijaisesti tähdätä, lukemasta psykologiaa.

Matikka on kivaa siihen asti, kun se pysyy alle yliopistotason. Joten autan (tai teen) mielelläni teidän matikan läksyissä (läksyjä) :3